Ildikó Hytönen |
Arktiset Aromit
Diabeteksen
ehkäisykeinojen tutkimuksessa ei mikään kivi jää kääntämättä. Marjoilla ei
ravitsevuudestaan huolimatta vielä ole EU:ssa hyväksyttyjä terveysväitteitä,
mutta tulevaisuudessa saatamme hyvinkin hyödyntää niitä aineenvaihdunnan
suojana liiallista rasvaa ja sokeria vastaan. Kanadassa tutkitaan mahdollisuutta
käyttää lääkkeiden sijaan puolukkaa alkuperäisväestössä, jolle kansanlääkintä
on mieluisin tapa hoitaa terveyttä.
Kanadassa on herätty
alkuperäisväestöjen keskimääräistä suurempaan diabetesriskiin, johon geneettiset
eroavaisuudet vaikuttavat – varautunut suhtautuminen lääkkeiden käyttöön ei
tilannetta helpota. Kanadan
terveystutkimuslaitos rahoittaakin tutkimusta vaihtoehtoisten ehkäisy- ja
hoitokeinojen löytämiseksi. Idea puolukan tutkimisesta on lähtöisin
alkuperäisväestön omasta kansanlääkintäperinteestä. Nyt julkaistu Eidin ja kollegoiden
tutkimus hiirillä on jatkoa onnistuneelle pilottitutkimukselle, joka
tehtiin solumallilla. Tähänastisen työn perusteella puolukalla saattaa olla
sekä lihaksissa että maksassa suotuisia vaikutuksia, jotka edistävät glukoosin
normaalia käyttöä ja insuliiniherkkyyttä aterian jälkeisestä ajasta aina
paastotilaan saakka. Solu- ja eläinmalleilla tehtyä tutkimusta ei kuitenkaan
voi sellaisenaan yleistää ihmiseen.
Kanadassa tutkitaan kansanlääkinnässä käytetyn puolukan vaikutusta insuliiniresistenssiin ja diabetekseen
Tausta Kanadassa asuva Creen alkuperäisväestö käyttää puolukkaa niin ruoanlaitossa kuin diabetekseen liittyvien oireiden hoidossakin,
joten marjan vaikutusta sokeri- ja rasva-aineenvaihduntaan haluttiin tutkia
tarkemmin. Alustava solumallilla tehty tutkimus antoi viitteitä myönteisistä
vaikutuksista glukoosiaineenvaihdunnan entsymaattiseen säätelyyn, minkä
vuoksi asian selvittelyä jatkettiin eläinmallin avulla.
Aineisto & menetelmät Nyt julkaistussa tutkimuksessa käytettiin
hiiriä, joille syötettiin ensin 8 viikon ajan runsasrasvaista rehua. Rehu
johtaa hiirillä tunnetusti lihavuuteen ja muuttaa niiden rasva- ja sokeriaineenvaihdunnan
epänormaaliksi. Hiiret jatkoivat rasvaisella ruokavaliolla vielä toiset 8
viikkoa, mutta osa hiiristä sai rehun mukana puolukkauutetta, jonka vahvuus oli
125, 250 tai 500 mg/kg. Hiirten aineenvaihduntaa tutkittiin laajasti mittaamalla
mm. veren glukoosi- ja lipidipitoisuuksia sekä ottamalla kokeen lopussa
kudosnäytteitä niiden maksasta. Tuloksia verrattiin sekä hiiriin, jotka olivat
syöneet rasvaista rehua ilman puolukkauutetta, että normaalia rehua syöneisiin
terveisiin hiiriin.
Tulokset Puolukkauutetta saaneiden hiirten verensokeri oli
alhaisempi, vaikka niiden energiansaanti ja lihominen oli samalla tasolla
pelkkää rasvaista rehua saaneiden hiirten kanssa. Puolukkauute myös vähensi
hiirten maksan rasvoittumista , mikä edesauttaa glukoosiaineenvaihdunnan
pysymistä normaalina: maksan rasvoittuessa sen insuliiniherkkyys vähenee ja
glukoosin uudismuodostus lisääntyy. Koska tutkijat mittasivat myös eri
aineenvaihduntareittien varrelta löytyvien yhdisteiden määrää, koe tarjosi
samalla alustavaa tietoa taustalla piilevistä vaikutusmekanismeista. Puolukka
ilmeisesti herkistää lihas- ja maksasoluja insuliinille ja toisaalta helpottaa
glukoosin siirtymistä verenkierrosta lihaksiin myös insuliinista
riippumattomasti.
Suomessa marjojen vaikutusta
verensokerin säätelyyn on tutkittu erityisesti ateriakokein eli mittaamalla
tutkittavien glukoosi- ja insuliiniaineenvaihduntaa ennen ja jälkeen
yksittäisen koeolosuhteissa nautitun aterian. Esimerkiksi tyrnin lisääminen
jogurtista ja glukoosista koostuvaan aamupalaan loivensi terveillä miehillä
aterian jälkeistä insuliinipiikkiä ja ehkäisi aterianjälkeistä verensokerin
liiallista laskua. Vaikuttavan aineen tai aineiden tarkentamiseksi tutkijat
kokeilivat myös lisätä sokerijogurttiin tyrniä, josta oli liuotettu pois
tiettyjä osia. Vertailu vahvisti käsitystä siitä, että verensokerin säätelyyn
vaikuttavat todennäköisesti etenkin marjan fenoliset yhdisteet. Toisessa,
terveillä naisilla tehdyssä tutkimuksessa verrattiin koehenkilöiden glukoosi-
ja insuliinivastetta joko sokeriliuoksen, sokeroidun marjasurvoksen tai sokeroidun
marjanektarin nauttimisen jälkeen. Lisätyn sokerin määrä oli kaikissa
annoksissa 35 g. Verrattuna sokeriliuokseen tutkittavien verensokeri- ja
insuliinitasojen vaihtelu oli sekä marjasurvoksen että marjanektarin
nauttimisen jälkeen selvästi tasaisempaa. Sokeriliuoksen juomisen jälkeen
tutkittavien verensokeri itse asiassa romahti paastotason alapuolelle, mitä ei
marjapitoisten aterioiden jälkeen tapahtunut. Mustaherukka, jossa on enemmän ja
koostumukseltaan erilaisia antosyaaneja, pärjäsi vertailussa hieman puolukkaa
paremmin. Molemmat tutkimukset viittaavat siihen, että marjat parantavat
aterianjälkeistä verensokerin säätelyä myös muulla tavoin kuin kuidun ansiosta.
Parhaan tuloksen saa kuitenkin nauttimalla marjat kokonaisina, kuituineen –
heti syömisen jälkeen verensokeri nousi hitaammin marjasurvoksella kuin
marjanektarilla.
Vaikka diabetekseen on kehitetty
lääkkeitä ja diabeetikolle sopivan ruokavalion koostumus on tiedossa, sairaus
kasvaa edelleen räjähdysmäisesti ja sen hallinta erilaisissa väestöryhmissä on
haastavaa. Uusia ehkäisy- ja hoitokeinoja haetaan edelleen, ja funktionaaliset
elintarvikkeet ovat yksi diabetestutkimuksen osa-alue. Vaikutuksia tutkitaan
yksittäisten ruoka-aineiden osalta, mutta iranilainen tutkijaryhmä ehdottaa funktionaalisiin
ruokiin perustuvan ruokavalion omaksumista . Tällainen ruokavalio sisältäisi
puhdistettujen viljojen sijaan täysjyväviljatuotteita, runsaasti ja
monipuolisesti erilaisia kasviksia, marjoja ja hedelmiä sekä säännöllisesti
palkokasveja ja pähkinöitä. Ihanneruokavaliossa olisi myös maitotuotteita ja
hapatettuja ruokia, kalaa, oliiviöljyä, vihreää teetä sekä bioaktiivisia
yhdisteitä sisältäviä mausteita. Ruokavalio sisältäisi laajan paletin bioaktiivisia
yhdisteitä, kuten lykopeenia, flavonoideja, antosyaaneja, liukoista kuitua ja
resveratrolia, joilla on vaikutusta mm. aterianjälkeiseen verensokerin säätelyyn,
insuliiniherkkyyteen, verisuonten kuntoon ja verenpaineeseen. Ehdotus ei
oikeastaan ole kovin kaukana uudistetuista suomalaisista
ravitsemussuosituksista . Lisäksi koko ruokavalion huomioiminen pakottaa
arvioimaan rehellisesti, miten sinänsä terveellisten ruokien eri valmistustavat
vaikuttavat lopulliseen terveydelliseen hyötyyn. On eri asia leipoa puolukat
voilla ja sokerilla piirakaksi kuin yhdistää ne vaikkapa kaurapuuroon tai
rasvattomaan viiliin ja pähkinöihin.
Lähteet:
Eid HM, Ouchfoun M, Brault A,
Vallerand D, Musallam L, Arnason JT, Haddad PS. Lingonberry (Vaccinium
vitis-idaea L.) Exhibits Antidiabetic Activities in a Mouse Model of
Diet-Induced Obesity. Evid Based Complement Alternat Med 2014;2014:645812.
Lehtonen HM, Jarvinen R,
Linderborg K, Viitanen M, Venojarvi M, Alanko H, Kallio H. Postprandial
hyperglycemia and insulin response are affected by sea buckthorn (Hippophae
rhamnoides ssp. turkestanica) berry and its ethanol-soluble metabolites. Eur J Clin Nutr 2010;64:1465-1471.
Mirmiran P, Bahadoran Z, Azizi F. Functional foods-based diet as a novel dietary approach for management of type 2 diabetes and its complications: A review. World J Diabetes 2014;5:267-281.
Torronen R, Kolehmainen M, Sarkkinen E,
Mykkanen H, Niskanen L. Postprandial glucose, insulin, and free fatty acid
responses to sucrose consumed with blackcurrants and lingonberries in healthy
women . Am J Clin Nutr 2012;96:527-533.