Tupasvilla

Tupasvilla © Jouko Rikkinen Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
Eriophorum vaginatum
Tupasvillakuitu on tupasvillan lehtitupista muodostunutta kuitua, joka on maannut suokerrosten välissä 200-1000 vuotta. Kuohkea tupasvillakuitu on lämpöarvoltaan ja imukyvyltään villaa parempaa. Ominaisuuksiltaan muuten villan kaltainen, mutta vääntölujuus on heikompi kuin villalla. Tupasvillakuitua saa kerätä vain maanomistajan luvalla.
Kasvumuodoltaan tupasvilla on tiiviisti mätästävä, kapealehtinen monivuotinen ruoho.
Varsi on yläosasta tylpän kolmisärmäinen, täyteinen ja jäykkä, 1–1,5 mm paksu. Varsi on pääosin lehdetön, mutta sillä 2–3 pulleaa, 5–7 cm pitkää tuppea. Juurakko on lyhyt, kasvutapa tiiviisti mätästävä, rönsytön.
Lehtien tyvitupet ovat ruskeat ja vanhemmiten säikeiksi hajoavat. Lehdet ruodittomat, tupelliset, vartta lyhyemmät, melko kapeat (1–1,5 mm), kolmisärmäiset.
Kukinto on tiheä tähkä ja yksittäin varren latvassa. Kukat ovat kaksineuvoisia ja tähkäsuomujen hangoissa. Tähkäsuomut ovat puikeita, pitkäsuippuisia, tummanharmaita, laidoilta ja kärjestä läpikuultavia, 6–8 mm pitkiä. Heteitä on kolme ja emissä kolme luottia. Kukassa on yli kymmenen karvoiksi pitenevää kehäsukasta, sukaset lopulta jopa kolmen sentin pituiset, sileät ja valkoiset.
Tupasvilla kukkii alkukesällä (V–VI) ja se on tuulipölytteinen. Hedelmä on litteä kolmisärmäinen pähkylä.
Elinympäristö: Karuilla rämeillä, nevoilla ja korvissa. Tupasvilla viihtyy niukkaravinteisella kasvualustalla. Yleinen koko maassa.
Lisätietoja:
Laji.fi/tupasvilla https://laji.fi/taxon/MX.40261