Move to content
Kangasajuruoho © Jouko Rikkinen
Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0

Kangasajuruoho © Jouko Rikkinen Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0

Kangasajuruohon viljely

Käyttö ja markkinat

Kangasajuruoho (Thymus serpyllum) on monissa maissa virallinen apteekkirohdos. Sen eteeristä öljyä käytetään lääkkeiden lisäksi kosmeettisissa valmisteissa. Mausteena kangasajuruohoa käytetään timjamin tapaan sekä ruuanlaitossa että juomateollisuudessa. Käytetystä kangasajuruohosta suurin osa saadaan luonnosta. Sitä myös viljellään joissakin maissa runsaasti, mm. Unkarissa.

Viljelyedellytykset

Kangasajuruoho kasvaa Suomessa luonnonvaraisena ja talvehtii siten hyvin, ellei sitä ole leikattu syksyllä liian myöhään. Se viihtyy hiekka-, moreeni- ja multamaassa. Myös kivikkopuutarhaan kangasajuruoho sopii erinomaisesti.

Lisäys

Kotipuutarhoissa kangasajuruohoa lisätään vanhoja yksilöitä jakamalla, kaupallisessa viljelyssä käytetään taimikasvatusta. Itse kerättyjen siementen itävyys on yhtä hyvä kuin ostettujen eli 80-90%. Siemenet kylvetään potteihin huhti-toukokuussa, ja taimet istutetaan maalle n. 5-6 viikon kuluttua kylvöstä. Istutus voidaan tehdä tasamaalle 40 cm:n taimivälein, harjuun 6-10 tainta metrille tai kasvihuoneeseen penkkeihin. Avomaalla ja harjussa voidaan käyttää mustaan muovia, jolloin kasvu nopeutuu ja sato on runsaampi. Muovin haittoja ovat lisääntynyt kastelun tarve ja mahdollisesti suuremmat talvivauriot.

Hoito

Istutuksen jälkeen taimet tarvitsevat kastelua. Muuten eniten aikaa vie rikkaruohojen torjunta. Mustan muovin käyttö vähentää kitkennän tarvetta moninkertaisesti.

Sadonkorjuu ja käsittely

Kotipuutarhassa oksia voi leikellä käyttöön tarpeen mukaan. Pääsato kerätään kukinnan alkaessa. Sadonkorjuuta vaikeuttaa ja satoa vähentää maata vasten olevien versojen juurtuminen. Juurtuneita oksia ei voi korjata mukaan sadon likaantumisen vuoksi. Muovikate estää versojen juurtumisen, jolloin sato on huomattavasti puhtaampi.

Satoisuus

Puumalassa on saatu tuoresadon määräksi tasamaalta ilman muovikatetta 0,2-0,5 kg / m2 ensimmäisenä vuonna ja toisena 1,0-2,2 kg/ m2. Muovilla katetuilta viljelyksiltä on saatu puolisen kiloa enemmän neliömetriä kohti. Harjussa ilman muovia viljellyistä kasvustoista on saatu ensimmäisenä vuonna 0,3-0,6 kg/m ja mustalla muovilla peitetyistä harjuista 1,2-1,8 kg/m. Varsien osuus sadosta nousee viljelyvuosien myötä.

Lähteet:

Bertalan Galambosi: Mauste- ja rohdosyrttien luonnonmukainen viljely, Helsinki 1995.

Ulla Lehtonen: Ullan maustekasvimaa. Keuruu 1989.

Teksti on julkaistu sivustolla: http://www.yrttitarha.fi/kanta/kangasajuruoho/viljelytekniikka.html

Laji.fi/kangasajuruoho

Arktiset Aromit Ry
Evästeasetukset

Tämä verkkosivusto käyttää evästeitä parhaan mahdollisen käyttökokemuksen tarjoamiseksi. Evästeet tallennetaan selaimeesi ja ne auttavat meitä tunnistamaan sinut, kun palaat sivustolle. Ne myös auttavat tiimiämme ymmärtämään, mitkä verkkosivuston osat ovat sinulle mielenkiintoisia ja hyödyllisiä.