Monivuotinen ruoho.

Varsi on tukeva, pysty, koheneva tai rento, haarova ja ontto.

Lehdet ovat 5–10 cm pitkiä, kiiltävänvihreitä ja tavallisesti nirhalaitaisia. Tyvilehdet ovat melko pitkäruotisia ja niiden lehtilapa on pyöreähkö ja herttatyvinen. Varsilehdet ovat lyhytruotisia ja niiden lehtilapa usein munuaismainen.

Kukkaverso on pysty, 2–15 kukkainen. Kukka on säteittäinen ja 3–5 cm leveä. Terälehtimäiset kehälehdet (yleensä viisi) ovat tummankeltaiset, joskus ulkopinnalta vihertävät. Hetiö ja emiö ovat monilehtisiä, emiö erilehtinen.

Kukkii kevätkesällä (V–VI).

Hyönteispölytteinen.

Hedelmä monisiemeninen, otakärkinen tuppilo, 3–20 mm pitkä.

Viihtyy märillä paikoilla.

Elinympäristö: Rannoilla, puroissa ja ojissa, märillä niityillä ja tulvametsissä. Purorentukka (ssp. radicans) kasvaa myös uposkasvina puroissa ja lähteiköissä.

Levinneisyys Suomessa: Rantarentukka (Caltha palustris ssp. palustris) on yleinen melkein koko maassa, harvinainen Pohjois-Lapissa. Purorentukka (C. palustris ssp. radicans) kasvaa vain Lapissa ja harvinaisena Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa.

Myrkyllinen. Sisältää myrkyllisiä alkaloideja. Rentukan tuoreet versot sisältävät ranunkuliiniglykosidia, joka solukon murskautuessa muuttuu entsymaattisesti protoanemoniiniksi. Versojen kuivahtaessa protoanemoniini häviää. Rentukan versoista löytyy myös flavonoideja, koliinia, saponiineja ja juurista magnofloriineja. Sisäisesti nautittuna aiheuttaa suun kirvelyä, ruoansulatuskanavan ärtymistä, vatsavaivoja sekä keskushermosto-oireita. Tuoreiden versojen mehu voi aiheuttaa iholle rakkuloita ja silmätulehduksen.