Myrkkykeiso
Cicuta virosa
Myrkkykeiso © Jouko Rikkinen Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
Monivuotinen, kookas ruoho.
Juurakko on pysty, lyhyt ja paksu, monilokeroinen. Varsi on ontto, sileä ja kalju.
Lehdet kierteisesti. Lehtiruoti ontto ja sen kanta on tuppimainen. Lehtilapa puikea, yhteen tai kahteen kertaan parilehdykkäinen, lehdykät suikeita (3–8 cm pitkiä, enintään 1 cm leveitä), isosahaisia.
Kukinto on pää- ja pikkusarjoista muodostuva kerrannaissarja. Pikkusarjojen tyvellä on tukilehtien muodostama suojus, pääsarja on suojukseton. Kukat ovat pieniä, kaksineuvoisia, verhiö, teriö ja hetiö ovat viisilehtisiä. Teriö on säteittäinen, terälehdet ovat kaksihalkoiset, valkeat. Emiö on kaksivartaloinen, kehänalainen, sikiäin on kaksilokeroinen.
Kukkii loppukesällä (VII–VIII). Hyönteispölytteinen.
Hedelmä on ruskeankeltainen, kaksilohkoinen, lähes pallomainen, sivuilta litteähkö lohkohedelmä (2 mm). Hedelmykset (hedelmän lohkot) ovat kiinni keskipatsaassa, ne ovat viisiharjuisia (kolme matalaa selkäharjua ja kaksi siipipalteista reunaharjua), harjut ovat leveitä.
Myrkkykeiso viihtyy hyvin märillä paikoilla ja kasvaa usein aivan vesirajassa.
Elinympäristö: Rannoilla ja matalassa vedessä lammissa, järvissä, joissa, ojissa ja vähäsuolaisissa merenlahdissa, märillä tulvaniityillä. Pohjois-Suomessa myös luhtaisilla nevoilla ja letoilla.
Yleinen lähes koko maassa, Pohjois-Lapissa harvinainen.
Tappavan myrkyllinen. Koko kasvi on myrkyllinen. Sisältää voimakasta keskushermostomyrkkyä, mm. kikutoksiinia ja kikutolia.
Lähteet:
Moisio, S. (toim.) 2016. Luonnonyrttiopas. Hyvän käytännön ohjeet luonnonyrttialalle. Opetushallitus.
Moisio, S. & Törrönen, R. 2008. Luonnonmarjat. Opetushallitus.
Paarlahti, J. 2005. Myrkkykasvit. WSOY.
Kuva: © Jouko Rikkinen Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0