Monivuotinen ruoho, 10–30 cm korkea. Maavarsi paksu, tummanruskea. Maavarresta kasvaa 1–7 vartta ja 3–5 aluslehteä. Aluslehtiä 3–5, talvehtivia, ruoti 8–20 cm, karvainen, lapa nahkea, 4–8 x 5–9 cm, herttatyvinen, 3-halkoinen, liuskat ehyitä, alapinta karvainen, usein punertava, yläpinta tummanvihreä, joskus vaalealaikkuinen. Uudet lehdet kehittyvät kukinnan jälkeen. Kukka perätön, yksittäinen vanamaisen varren latvassa, kukan alla 3 verholehtimäistä, soikeahkoa, ehyttä ylälehteä. Kehä tavallisesti 6–8-lehtinen, 15–35 mm leveä, teriömäinen, sininen tai sinivioletti, joskus valkoinen, punainen tai kirjava. Heteet valkoiset tai vaaleanpunaiset. Hedelmä pähkylä, 4–5 mm, ota 1 mm, muurahaislevitteinen.

Kukkii keväällä (IV–V).

Karttaa savikoita, kalkinsuosija.

Elinympäristö: Tuoreissa ja kuivissa lehdoissa ja lehtomaisissa metsissä, lehtoniityillä, hakamailla. Myös koristekasvi.

Yleinen Etelä- ja Lounais-Suomessa, harvinainen Keski-Suomessa. Tuoreet lehdot, kuivat lehdot, jalopuumetsät.

Myrkyllinen. Valko-, kelta- ja sinivuokot sisältävät tuoreina glykosideja, jotka vaikuttavat limakalvoihin ja keskushermostoon. Vaikuttavin aine on ranunkuliiniglykosidista entsymaattisesti syntynyt protoanemoniini.