Luonnonkasvien siemenet

Siemenet kerätään kuivalla säällä ja kypsinä ennen siementen varisemista. Osa kesällä kukkivista kasveista kypsyttää siemenensä jo keskikesällä, mutta useimmat kasvit varistavat siemenensä vasta syksyllä ensimmäisten pakkasöiden aikana. Useimpien lajien siemenet kestävät kuitenkin 1-2 vuoden varastoinnin viileässä ja kuivassa paikassa. Siementen keruu kuuluu jokaisenoikeuksiin.

Siitepöly

Siitepölyä kerätään lähinnä mehiläispesistä. Siitepöly sisältää proteiinien, hiilihydraattien ja rasvan lisäksi vitamiineja ja mineraaleja. Siitepölyä käytetään rohdoksissa mm. apuna allergisiin oireisiin ja eturauhasvaivoihin sekä vitaalisuuden ja yleisen suorituskyvyn lisäämiseen. Siitepölyn keruu ei kuulu jokaisenoikeuksiin.

Pihka

Pihka on hartsien ja eteeristen öljyjen tahmea seos, joka kovettuu vähitellen eteeristen öljyjen haihtuessa. Mäntykasvien pihkasta saadaan vesihöyrytislauksella tärpättiöljyä. Perinteisesti kuusenpihkasta on valmistettu pihkaa sisältäviä voiteita, joita on käytetty rohtona mm. haavoihin, palovammoihin ja tulehduksiin. Pihkavoiteiden vaikutuksia on tutkittu mm. MTT:n toimesta ja saatu positiivisia tuloksia. Voiteet ovatkin tulleet uudelleen apteekkeihin myyntiin. Pihkan keruu ei kuulu jokaisenoikeuksiin.

KuusiMänty

Havut ja kävyt

Havupuiden oksia käytetään erilaisissa kukka-asetelmissa, seppeleissä ja kransseissa. Havut ja kävyt kuuluvat jouluperinteeseen. Havupuista viljellään siperianpihtaa, balsamipihtaa, hemlokia, tuijaa, serbiankuusta ja douglaskuusta. Pääosa koristehavusta tuodaan ulkomailta, joten havupuiden viljelyä on ryhdytty kehittämään myös Suomessa kotimaisen raaka-aineen saamiseksi. Havupuiden oksien keruuseen tarvitaan maanomistajan lupa.

Käpyjä käytetään pääasiassa koristeina erityisesti joulun aikaan. Kukkakauppojen käyttämät kävyt ovat lähes täysin ulkomaista alkuperää. Jokaisenoikeus sallii pudonneiden käpyjen keräämisen.

KuusiMänty

Kuntta

Kuntta on luonnon monilajista kasvustoa. Kuva Päivi Avela

Kuntta on lajistoltaan monipuolista turvemaan pintakerrosta, jossa kasvaa erilaisia varpuja, sammalia ja jäkäliä. Kuvassa kasvaa puolukkaa, variksenmarjaa, nahkajäkälää, sammalta ja poronjäkälää.

Kunttaa asennettuna. Kuva Päivi Avela

Kuvassa on uudelle kasvupaikalle siirrettyä kunttaa, jolla on maisemoitu rakennustöiden aiheuttamia pintavaurioita ja saatu aikaan luonnollisen näköistä monilajista kangasmetsän pohjakasvillisuutta.

Sammal

Sammalta maanpeitteeksi. Kuva Päivi Avela

Sammallevyjen kasvatusta. Kuva Päivi Avela