Eläinten rehut
Eläinten rehuja ovat tuotteet, jotka on tarkoitettu eläinten ruokintaan. Rehuja voivat olla esimerkiksi rehuaineet, rehuseokset, täysrehut, täydennysrehut, makupalat, ravintolisän kaltaiset rehutuotteet, luonnontuotepohjaiset rehuraaka-aineet ja lemmikkieläinten ruoat.
Luonnontuotealan rehutuotteita voivat olla esimerkiksi kuivatut marjat, yrtit, kasvit, sienet, siemenet, öljyt, jauheet tai muut eläinten ruokintaan tarkoitetut valmisteet. Jos tuote on tarkoitettu syötäväksi eläimelle, sitä arvioidaan lähtökohtaisesti rehulainsäädännön näkökulmasta.
Mitä rehu voi olla?
Rehuja voivat olla esimerkiksi:
- rehuaineet
- täysrehut
- täydennysrehut
- kivennäis- ja vitamiinivalmisteet
- makupalat
- purutuotteet
- eläinperäiset rehut
- kasviperäiset rehutuotteet
- luonnontuotteista valmistetut rehuseokset
- lemmikkieläinten ruoat
Rehun käyttötarkoitus, koostumus ja kohde-eläin vaikuttavat siihen, mitä vaatimuksia tuotteeseen sovelletaan.
Rekisteröityminen rehualan toimijaksi
Rehujen valmistus, markkinoille saattaminen, maahantuonti, varastointi, kuljetus ja tukkumyynti edellyttää rekisteröitymistä rehualan toimijaksi Ruokavirastoon.
Rekisteröityminen on tarpeen esimerkiksi, jos yritys:
- valmistaa eläinten rehuja
- valmistuttaa rehuja omalla tuotemerkillä
- tuo rehuja maahan
- markkinoi rehuja
- varastoi tai kuljettaa rehuja ammattimaisesti
- myy rehuja tukkukaupassa
- valmistaa lemmikkieläinten ruokia tai makupaloja
Lemmikkieläinten rehujen pelkkä vähittäismyynti suoraan kuluttajille ei yleensä edellytä rekisteröitymistä rehualan toimijaksi. Tämä koskee tilannetta, jossa toimija myy valmiita lemmikkieläinten rehuja kuluttajille eikä esimerkiksi valmista, valmistuta, pakkaa uudelleen, tuo maahan, varastoi tukkutoimintana, välitä tai saata rehuja markkinoille omalla vastuullaan.
Vähittäiskaupan on kuitenkin hankittava myymänsä rehut rekisteröidyiltä rehualan toimijoilta ja huolehdittava siitä, että tuotteet säilytetään ja myydään asianmukaisesti.
Rehun turvallisuus
Rehun on oltava turvallinen, hyvälaatuinen, aito ja käyttötarkoitukseensa sopiva. Se ei saa sisältää haitallisia tai kiellettyjä aineita eikä eläinten tai ihmisten terveydelle vaarallisia mikrobeja.
Luonnontuotteita sisältävissä rehuissa on hyvä arvioida esimerkiksi:
- kasvi- tai sienilajin oikea tunnistaminen
- raaka-aineen soveltuvuus kyseiselle eläinlajille
- luontaiset haitta-aineet
- myrkylliset kasvit
- mikrobiologinen laatu
- hometoksiinit
- torjunta-ainejäämät
- raskasmetallit
- vierasesineet
- allergeenit tai eläinlajikohtaiset herkkyydet
- sopiva käyttömäärä
Se, että luonnontuote soveltuu ihmiselle tai yhdelle eläinlajille, ei tarkoita, että se soveltuisi kaikille eläimille.
Rehuväittämät
Rehuista ei saa esittää lääkinnällisiä väitteitä. Rehua ei saa markkinoida sairauksien hoitoon, ehkäisyyn tai parantamiseen. Jos tuotteesta esitetään eläimen sairauteen tai hoitoon liittyviä väittämiä, tuote voi tulla arvioitavaksi eläinlääkkeenä.
Vältettäviä väittämiä ovat esimerkiksi:
- hoitaa nivelrikkoa
- ehkäisee virtsatietulehduksia
- parantaa ihottumaa
- hoitaa allergiaa
- poistaa loiset
- laskee tulehdusta
- toimii antibioottina
- parantaa maksan toimintaa sairaustilassa
Rehun markkinoinnissa voi kertoa tuotteen koostumuksesta, käyttötarkoituksesta ja ravitsemuksellisesta roolista, kun tiedot ovat todenmukaisia ja perusteltavissa.
Omavalvonta ja HACCP
Rehualan toimijalla tulee olla toimintaan sopiva omavalvonta ja tarvittaessa HACCP-periaatteisiin perustuvat kirjalliset menettelyt. Omavalvonnassa kuvataan, miten rehun turvallisuus varmistetaan.
Omavalvonnassa voidaan kuvata esimerkiksi:
- raaka-aineiden vastaanotto
- toimittajatiedot
- raaka-aineiden tunnistaminen
- valmistusvaiheet
- erien erilläänpito
- puhtaanapito
- haittaeläinten torjunta
- näytteenotto tarvittaessa
- jäljitettävyys
- takaisinvetomenettely
- reklamaatioiden käsittely
Eläinperäiset raaka-aineet ja lajin sisäinen syöttökielto
Jos rehussa käytetään eläinperäisiä raaka-aineita, on selvitettävä erikseen rehulainsäädännön, sivutuotelainsäädännön ja TSE-sääntelyn vaatimukset. Eläinperäisen valkuaisen käyttöä tuotantoeläinten ruokinnassa on rajoitettu erityisesti BSE-taudin ja muiden eläintautiriskien ehkäisemiseksi.
Elintarviketuotantoeläimiä ei saa pääsääntöisesti ruokkia eläinvalkuaisella tai sitä sisältävillä rehuilla. Kieltoon on kuitenkin säädetty poikkeuksia esimerkiksi tiettyjen muiden kuin märehtijöistä saatujen eläinvalkuaisten, kalajauhon, verituotteiden, hyönteisvalkuaisen sekä maito- ja munatuotteiden osalta.
Eläinperäisten raaka-aineiden käytössä on huomioitava myös niin sanottu lajin sisäinen syöttökielto. Käytännössä tämä tarkoittaa, ettei esimerkiksi siasta saatua käsiteltyä eläinvalkuaista saa käyttää sikojen ruokinnassa eikä siipikarjasta saatua käsiteltyä eläinvalkuaista siipikarjan ruokinnassa. Vastaavasti eri eläinlajeista peräisin olevat eläinperäiset raaka-aineet on pidettävä erillään niin, ettei kiellettyä eläinvalkuaista päädy väärän eläinlajin rehuun.
Luonnontuotealan rehutuotekehityksessä tämä on tärkeää erityisesti silloin, jos tuotteessa käytetään esimerkiksi hyönteisproteiinia, kalajauhoa, eläinperäisiä sivutuotteita, verituotteita, luujauhoa, gelatiinia, kollageenia tai muita eläinperäisiä rehuaineita.
Kilpaeläimet ja dopingriski
Jos rehu, täydennysrehu, makupala tai luonnontuotepohjainen valmiste on tarkoitettu kilpaileville eläimille, kuten ravi- ja ratsuhevosille tai koiraharrastustapahtumiin osallistuville koirille, on huomioitava myös doping- ja lääkintäsääntöihin liittyvä riski.
Luonnonraaka-aineet, yrtit, uutteet ja muut kasvipohjaiset ainesosat voivat sisältää aineita, jotka voivat olla kilpailusäännöissä kiellettyjä tai joiden käyttö voi vaikuttaa eläimen suorituskykyyn, käyttäytymiseen, rauhoittumiseen, kipuun, vireystilaan tai palautumiseen. Myös tuotteen markkinointiväittämät voivat herättää kysymyksen siitä, onko kyseessä tavallinen rehu vai eläimen suorituskykyyn tai terveydentilaan vaikuttava valmiste.
Erityistä varovaisuutta tarvitaan esimerkiksi silloin, jos tuotteessa käytetään tai markkinoidaan:
- rauhoittavia yrttejä
- piristäviä tai suorituskykyyn vaikuttavia aineita
- kipuun, tulehdukseen tai palautumiseen viittaavia väittämiä
- stressin, hermostuneisuuden tai käyttäytymisen hallintaan liittyviä väittämiä
- hengitysteihin, niveliin, vatsaan, lihaksiin tai ihoon liittyviä terveysväittämiä
- valeriaanaa tai muita keskushermostoon vaikuttaviksi tunnettuja kasveja
- kofeiinia tai muita piristäviä aineita sisältäviä raaka-aineita
- “sisältää yrttejä” -tyyppisiä epämääräisiä koostumustietoja
Kilpaeläimille tarkoitetuissa tuotteissa koostumuksen on oltava mahdollisimman täsmällinen. Pelkkä maininta “yrttejä” tai “luonnollisia kasviuutteita” ei riitä, jos käyttäjän on voitava arvioida tuotteen soveltuvuus kilpailukäyttöön. Tuoteselosteessa kannattaa ilmoittaa raaka-aineet selkeästi ja välttää väittämiä, jotka viittaavat lääkinnälliseen vaikutukseen tai suorituskyvyn muuttamiseen.
Toimijan kannattaa kertoa tuotteessa tarvittaessa, että kilpailutoimintaan osallistuvan eläimen vastuuhenkilön tulee tarkistaa tuotteen soveltuvuus oman lajiliiton ja kilpailusääntöjen mukaan ennen käyttöä.
Esimerkkimuotoilu pakkaukseen tai verkkokauppaan: ”Kilpailevien eläinten kohdalla tarkista tuotteen soveltuvuus voimassa olevista lajikohtaisista antidoping- ja lääkintäsäännöistä ennen käyttöä” tai ”Tuote sisältää kasviperäisiä ainesosia. Kilpaeläimen vastuuhenkilö vastaa siitä, että tuotteen käyttö on sallittua kilpailusääntöjen mukaan.”
Viranomaislinkit
- Ruokavirasto: Rehut
- Ruokavirasto: Tarvitseeko yrityksen rekisteröityä rehualan toimijaksi?
- Ruokavirasto: Rekisteröityminen rehualan toimijaksi
- Ruokavirasto: Rehualan toiminnat ja tuotetyypit
- Ruokavirasto: Rehuja koskeva lainsäädäntö ja ohjeet
- Ruokavirasto: Lemmikkieläinten ruoka
- Ruokavirasto: Rehujen merkintäopas
- Finlex: Rehulaki 1263/2020