Korpipaatsama
Rhamnus frangula
Korpipaatsama © Jouko Rikkinen Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
2-6 m korkea pensas tai pieni ohut- ja monirunkoinen puu. Lehdet kierteisesti, ehytlaitaisia; lehtilapa 2-6 cm, vastapuikea -soikea. Lehtihangassa sijaitseva kukinto 2-6 kukan viuhko. Kukat yksineuvoisia, pieniä, kellanvihreitä. Kukinta-aika kesä-heinäkuu. Hedelmä mustikan kokoinen, 6-8 mm, aluksi vihreä, sitten punertava ja kypsänä musta, kiiltävä luumarja. Yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa, harvinaistuu pohjoisempana. Ei tavata pohjoisimmassa Suomessa. Kasvaa kosteissa metsissä, soiden laidoilla, rannoilla, peltojen ja teiden reunamilla.
Näköislajit: Tuomi (Prunus padus), jonka lehdet ovat hienosahaiset, voimakastuoksuiset ja lehtiruodissa on kaksi nystyä; oksat ovat vaaleanruskeita ja marjat sinisiä. Lehtokuusama (Lonicera xylosteum), jonka lehdet ovat kaksittain ja pehmeänukkaisia; oksat ovat vaaleanharmaita ja marjat punaiset ja kaksittain.
Kuori ja marjat sisältävät antraglykosideja, mm. franguliini ja glukofranguliini sekä parkkiainetta. Myrkkyvaikutus pahoinvointi, oksentelu ja ripuli, voimakkuus riippuu annostuksesta.
Myrkyllinen.
Lähteet:
Moisio, S. (toim.) 2016. Luonnonyrttiopas. Hyvän käytännön ohjeet luonnonyrttialalle. Opetushallitus.
Moisio, S. & Törrönen, R. 2008. Luonnonmarjat. Opetushallitus.
Paarlahti, J. 2005. Myrkkykasvit. WSOY.
Kuva: © Jouko Rikkinen Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0