Arktiset Aromit ry
Tiedote
Koivun lehtisilmut ja lehdet soveltuvat hyvin yrttikäyttöön.
Nuorten lehtien maku on parhain, joten niiden keruuaika on keväällä ja
alkukesällä. Vanhemmiten lehdet muuttuvat usein puumaisiksi, kuituisiksi ja
kitkeriksi.
Koivun lehdet kerätään käsin nyppimällä touko – kesäkuussa,
jolloin maku on parhain. Kerätessä on muistettava, että puitten lehtien tai
kerkkien keruu eivät kuulu jokamiehenoikeuksiin. Siksi keruuseen on hyvä kysyä
lupa maanomistajalta.
Koivun lehtiä voidaan käyttää heti keruun jälkeen tuoreena. Tuoreet
lehdet antavat makua ja väriä salaatteihin. Hiirenkorvia voi ripotella leivän
päälle ja niistä saa aromikkaan maun itse tehtyihin levitteisiin. Nuoret lehdet
sopivat myös mausteeksi keittoihin, patoihin ja kalaruokiin.
Koivun lehtiä säilötään joko kuivaamalla tai pakastamalla. Tuoreita,
pakastettuja tai kuivattuja lehtiä käytetään juomissa teen tavoin. Lehdet
sopivat myös mm. siman valmistukseen. Kuivatuista lehdistä voidaan valmistaa
muihin luonnonyrtteihin sekoitettuna viherjauhetta, joka on erinomainen
ravinto- ja kuitulisä ruokiin.
Koivun lehdet sisältävät runsaasti C-vitamiinia,
polyfenoleja ja kivennäis- ja hivenaineita. Koivujen siitepöly on yleinen allergisen
astman ja nuhan aiheuttaja. Kuumentaminen, kuivaus ja pakastus yleensä
vähentävät ruokien allergeenisuutta. Koivunlehdillä on diureettinen vaikutus
eli ne kiihdyttävät virtsaneritystä. Siksi lehdistä valmistetun yrttijuoman
nauttimista illalla ennen nukkumaan menoa tulisi välttää.
Yritykset käyttävät koivun lehtiä mm. sisäisesti
nautittavien tippojen, erilaisten juomien ja saunatuoksujen valmistuksessa. Lehtien
lisäksi koivusta valmistetaan erikoistuotteina mahlaa ja ksylitolia.
Mahlatuotteita yritykset vievät myös ulkomaille Japania myöten.
Lisätietoja:
Arktiset Aromit ry,
Simo
Moisio, puh. 040-5801186
Luonnontuotealan
merkitys Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa -hanke.
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma
.