Arktiset
Aromit ry
Tiedote
Sydän-
ja verisuonisairaudet ja metabolinen oireyhtymä ovat
lisääntyneet maailmanlaajuisesti. Näiden
kehittymisessä ravitsemustottumukset ja elintavat ovat joko
suojaavia tai riskiä lisääviä tekijöitä.
Runsaasti marjoja, hedelmiä ja kasviksia sisältävä
ruokavalio vähentää sairastumisriskiä.
Kiinnostus
marjoja, kuten mustikkaa ja variksenmarjaa kohtaan on kasvanut, sillä
ne sisältävät suuria määriä
flavonoideja ja fenolihappoja. Flavonoidit ja fenolihapot ovat
marjojen, kasvisten, hedelmien, teen ja punaviinin sisältämiä
antioksidantteja. Ne ovat hapettumista estäviä aineita,
joihin liitetään monia terveydelle edullisia vaikutuksia.
Mustikka
sisältää antioksidanteista runsaasti erityisesti
antosyaaneja. Antosyaaneilla on vaikutusta esimerkiksi
tulehdusreaktioihin, rasvojen aineenvaihduntaan,
hapettumisreaktioihin ja verisuoniston pintasolukkoon. Kesäkuussa
2012 European Journal of Nutrition -lehdessä julkaistujen
tutkimustulosten mukaan säännöllisesti nautittuna
mustikoista tehty mehu voi vähentää DNA:n eli eliön
perinnöllistä tietoa sisältävän yhdisteen
hapettumisesta aiheutuvia vauriota noin 3 %. Tämä vähentää
sydän- ja verisuonitautien ja muiden rappeuttavien sairauksien
riskiä.
Milanon
yliopiston tekemään tutkimukseen osallistuneilla, vähintään
yhden sydän- ja verisuonitautiriskin omaavilla miehillä
DNA-vaurio väheni 12,5 prosentista 9,6 prosenttiin, kun he
nauttivat kuuden viikon ajan päivittäin antosyaanirikasta
mustikkamehua. Tulokset olivat erityisen selviä tupakoijien ja
entisten tupakoijien ryhmässä verrattuna tupakoimattomiin.
Lisäksi verisolujen altistuessa vetyperoksidille DNA-vaurio
pieneni mustikkamehuryhmässä 45,8 prosentista 37,2
prosenttiin.
Kyseisten
vaikutusten havaittiin johtuvan mustikkamehun antioksidanteista,
jotka estävät elimistön hapettumisreaktioita.
Tutkimusryhmä oli nauttinut päivittäin 25 g kuivattua
mustikkaa sisältävän juoman, joka vastasi noin
kupillista tuoreita marjoja. Tästä annoksesta he saivat 375
mg antosyaaneja. Lumevalmistetta nauttineen ryhmän juoma ei
puolestaan sisältänyt antosyaaneja lainkaan, eikä
heillä havaittu vastaavia edullisia vaikutuksia.
Vaikka
DNA:n hapettuminen väheni, ei muutoksia havaittu muissa
tutkituissa tekijöissä, kuten tulehdustekijöissä
ja verisuonten pintasolukossa. Tämä osoittaa, että
säännöllinen ja kohtuullinen mustikan käyttö
voi pienentää solujen hapettumista eli oksidatiivista
stressiä verisoluissa, vaikka ääreisverenkierrossa tai
muissa muuttuvissa tekijöissä ei merkitseviä muutoksia
havaittaisi.
Lähde:
Riso P, Klimis-Zacas D, Del Bo’ C, Martini D, Campolo J, Vendrame
S, Møller P, Loft S, De Maria R, Porrini M. Effect of a wild
blueberry (Vaccinium angustifolium) drink intervention on markers of
oxidative stress, inflammation and endothelial function in humans
with cardiovascular risk factors. Eur
J Nutr DOI 10.1007/s00394-012-0402-9
Teksti:
Marika Köngäs ja Simo Moisio, Arktiset Aromit ry,
Luonnosta
Lautaselle -hanke.
Kauppakatu
20, 89600 Suomussalmi,
puh. 08-6155 5590, fax 08-6155 5592,
info@arktisetaromit.fi