Tiedote
Arktiset Aromit ry
Aromikkaan metsävadelman satokausi on alkanut. Marjat ovat kypsyneet helteisillä säillä nopeasti. Lämpimät sekä kuivat sääolosuhteet tuottavat myös laadukasta marjaa, sillä vadelma on kärsinyt tänä kesänä vähän vattukuoriaisen toukista. Mustikan ja lakan sadon jäädessä eteläisemmässä Suomessa niukaksi, voi marjastaja korvata hyvin muiden luonnonmarjojen vähäistä satoa metsävadelmalla.
Luonnonvadelman kasvupaikkoja ovat puolivarjoisat paikat: lehtomaiset ja tuoreet kankaat, ojat ja metsien reunat sekä hakkuaukeat ja tienvarret. Sitä tavataan yleisenä Etelä- ja Keski-Suomessa. Oulun korkeudella vadelma kasvaa vain paikoitellen ja Lapissa se on harvinainen. Vadelma on kaksivuotinen pensas. Ensimmäisenä vuotena se kasvattaa vihreät ja haarattomat varret. Vasta toisena kesänä haarovat varret kukkivat ja tuottavat marjoja. Vadelma kukkii vaatimattomin vihertävänvalkoisin kukin kesä-heinäkuussa. Satokausi alkaa elokuun vaihteessa ja kestää syyskuun alkuun asti.
Vadelma on hyvä C-vitamiinin lähde. Kahdesta desilitrasta vadelmia saa saman verran C-vitamiinia kuin puolikkaasta kuoritusta appelsiinista. Marjat sisältävät myös muita terveydelle hyödyllisiä yhdisteitä kuin varsinaisia energia- ja suojaravintoaineita. Marjat ovat ruoka-aineista parhaimpia polyfenolien lähteitä ja eri marjalajit sisältävät myös erilaisia polyfenoliyhdisteitä. Kerrannaisluumarjat, kuten vadelma, lakka ja mesimarja, sisältävät pääosin ellagitanniineja, joita on villinä kasvavassa vadelmassa enemmän kuin viljellyssä marjassa. Ellagitanniineilla on havaittu mm. haitallisten suolistobakteereiden kasvua estäviä vaikutuksia.
Aromikas vadelma maistuu sinällään tuoreena marjana. Siitä valmistuu myös nopeasti virkistäviä välipaloja. Marjasmoothien valmistamiseen tarvitset ainoastaan maustamatonta jogurttia tai soija- tai kaurajuomaa, kuidunlähteeksi leseitä tai siemeniä tai pähkinöitä. Helppo välipala on valmis, kun ainekset sekoitetaan vadelmien kanssa tehosekoittimessa. Aamiaismunakkaan voi terästää laittamalla täytteeksi meheviä vadelmia. Vadelma maustaa marjaisia leivonnaisia ja jälkiruokia. Aromikasta marjaa voi käyttää myös salaattien koristamiseen.
Vadelmatorttu
12 täysjyväkeksiä
75 g margariinia
Inkivääriä
Täyte:
5 liivatetta
0,5 dl vettä
2 sitruunan mehu (1 dl)
250 g maitorahkaa
2 dl vispautuvaa kevytkermaa tai maustamatonta jogurttia
1 dl sokeria
400 g kotimaisia vadelmia
Päälle: vadelmia, mansikoita, lakkoja
Murenna keksit monitoimikoneessa, lisää margariini ja mausteeksi inkivääriä. Painele murumainen seos leivinpaperilla pohjustettuun tasapohjaiseen, irtoreunaiseen kakkuvuokaan. Liota liivatelehtiä kylmässä vedessä 10 minuuttia. Liuota liivatteet pieneen tilkkaan kuumaa vettä. Jäähdytä liivateseosta pitämällä kattilaa vaikka hetken kylmässä vedessä. Lisää sitruunamehu ja sekoita seos rahkan joukkoon. Vatkaa kerma kovaksi vaahdoksi sokerin kanssa ja sekoita joukkoon. Soseuta vadelmat. Jos haluat siemenet pois, puserra marjasurvos siivilän läpi. Lisää rahka-kermaan vadelmasose. Tarkista maku ja kaada seos murupohjan päälle. Peitä foliolla ja pidä jääkaapissa seuraavaan päivään. Levitä hyytyneen vadelmatortun päälle marjoja.