Arktiset Aromit ry
Tiedote
Metsämarjoja yritykset ostivat poimijoilta Suomessa viime
kesänä lähes 17 miljoonaa kiloa. Määrä on hivenen edellisvuotta suurempi.
Määrään eivät sisälly torikaupan osuus ja poimijoitten suoramyynnit
ammattikeittiöille ja kuluttajille.
Ostomäärätiedot pohjaavat Arktiset Aromit ry:n jäsenilleen tekemään
kyselyyn. Kyselyn avulla yritykset
haluavat saada tietoa siitä, paljonko marjoja ja sieniä on varastossa ja näin
osaavat suunnitella talven aikaista kaupankäyntiä täsmällisemmin.
Metsämarjojen ostomäärissä mustikan ostot jäivät hivenen
edellisvuoden ennätyksestä, ollen nyt noin kuusi miljoonaa kiloa. Mustikan sato
oli itäisessä ja eteläisessä Suomessa hyvä, joten yritysten kutsumat ulkomaiset
marjanpoimijat saivat sitä hyvin talteen. Mustikka kypsyi viime kesänä useita viikkoja
edellisvuotta aiemmin varhaisen kukinnan vuoksi.
Puolukkaa ostettiin poimijoilta runsaat 11 miljoonaa kiloa. Määrä
kasvoi edellisvuoteen verrattuna. Osasyynä tähän oli puolukan varhainen
kypsyminen. Näin puolukan ostokaudesta tuli harvinaisen pitkä ja poimijat
ehtivät saada sitä talteen ennätysmäärin. Puolukasta saatiin hyvä sato erityisesti
läntiseen Suomeen.
Muitten marjojen ostomäärät jäivät alhaisiksi. Variksenmarjasta
saatiin viime kesänä huomattavasti edelliskesää parempi sato. Sen ostomäärät
nousivat edellisvuodesta. Myös lakkasato oli hieman edellisvuotta parempi,
vaikka marjasato kärsikin paikoitellen kukinta-ajan hallaöistä.
Pihlajanmarjasadosta saatiin hyvä, mutta karpalon ostomäärät jäivät
edellisvuotta vähäisemmiksi.
Puolukkaa on ostettu 1970-luvun lopulta alkaneen
tilastohistorian aikana keskimäärin noin viisi miljoona kiloa vuosittain. Joten
viime kesän lukema oli yli kaksinkertainen pitkän aikaväline keskiarvoon
verrattuna. Mustikan ostomäärissä keskiarvo on ollut noin 2,5 miljoonaa kiloa. Viime
kesän ostomäärät ovat siten yli kaksinkertaiset tilastohistorian keskiarvoon
verrattuna.
Syynä metsämarjojen talteenoton kasvuun ovat Suomeen
vuosittain tulevat ulkomaiset poimijat. Heidän ansiostaan marjojen talteenotto
on kaksinkertaistunut ja poiminta laajentunut koko Suomea kattavaksi. Näin
huononakin marjavuonna saadaan satoa talteen, koska päämarjalajeistamme tulee
aina johonkin päin Suomea satoa. Suomessa ostetuista metsämarjoista päätyy
vientiin joko teollisuuspakasteina tai jalostettuina elintarvikkeina reilusti
yli puolet. Luonnontuotteiden vientiin onkin koottu klusteria, joka saisi
aikaan näyttävämpää markkinointiviestintää ja esiintyisi kansainvälisellä
tasolla aiempaa yhtenäisemmin.
Metsäsienistä tatteja yritykset ostivat noin 400 000
kiloa ja rouskuja 80 000 kiloa. Kantarelleista saatiin poikkeuksellisen
hyvä sato ja niitä yritykset ostivat noin 40 000 kiloa. Muita ostettuja sieniä olivat suppilovahvero,
korvasieni, mustatorvisieni ja lampaankääpä. Viime kesänä ostetut marja- ja
sienimäärät tarkentuvat, kun Maaseutuvirasto saa vuosittaisen MARSI -kyselyn
valmiiksi keväällä 2017.
Lisätietoja:
Simo Moisio, Arktiset Aromit ry,
puh.
040-5801186