Arktiset Aromit ry
Tiedote
Arktiset Aromit ry teki Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun
kotitalouksiin kesällä tutkimuksen, jossa selvitettiin kotitalouksien
metsämarjojen ja sienten poimintaa ja käyttöä sekä kiinnostusta niiden
myyntipoimintaan. Postikysely
lähetettiin kesälomakauden alkuvaiheessa tuhanteen kotitalouteen ja kyselyn
palautti kymmenen prosenttia sen saaneista kotitalouksista.
Vastanneista kotitalouksista omaan käyttöön marjoja poimi 90
prosenttia. Omaan käyttöön marjoja poimittiin keskimäärin 32,8 kg/kotitalous. Marjalajeista
puolukkaa oli 14,4 ja mustikkaa 10,8 kiloa. Muita marjoja, kuten vadelmaa,
lakkaa, karpaloa, variksenmarjaa ja tyrniä kerättiin lisäksi 7,6 kiloa. Metsämarjoja arvioitiin
käytettävän henkeä kohti noin 17 kiloa vuodessa. Luvussa ovat mukana oman
kotitalouden käytön lisäksi kaupan tuotteista ja kodin ulkopuolella syödyistä
aterioista arvioitu saanti.
Sieniä keräsi noin 60 prosenttia kotitalouksista, runsaat
seitsemän kiloa kotitaloutta kohti. Valtaosa sienestäjistä keräsi
rouskuja, joita arvioitiin kertyvän reilu 3 kg/talous normaalina satovuonna.
Lisäksi poimittiin tatteja, korvasientä, haperoita, suppilovahveroa ja
kantarellia. Sieniä kerättiin lähes pelkästään omaa käyttöä varten. Metsäsieniä vastaajat arvioivat käyttävänsä
noin 4,8 kiloa henkeä kohti vuodessa. Luvussa ovat mukana oman kotitalouden
käytön lisäksi kaupan tuotteiden ja kodin ulkopuolella syödyistä aterioista
arvioitu saanti.
Tutkimusotoksen mukaan innokkaimmat marjojen ja sienten
poimijat ovat iältään 45-64 vuotta. Yli puolet poimijoista kuului tähän
ikäryhmään. Marjojen ja sienten käyttäjäkunta sen sijaan jakautui tasaisemmin eri ikäryhmien kesken. Myös
nuoret käyttävät marjoja ja sieniä, vaikka eivät niitä kovin innolla poimi.
Päivittäin marjoja oli ruokapöydässä lähes puolella vastaajista sieniä sen
sijaan käytettiin huomattavasti marjoja harvemmin, etupäässä
sesonkiluonteisesti.
Marjastus- ja sienestysmatkat tehtiin yleensä autolla, mutta
lähietäisyydelle. Noin 20 prosenttia mustikan ja puolukan poimintapaikoista oli
alle kolmen kilometrin etäisyydellä. Lähimetsiin mentiin marjastamaan myös pyörällä
ja jalan. Lakkapaikat sijaitsivat kauimpana ja olivat tavallisesti vähintään viiden
kilometrin etäisyydellä. Osa teki lakkaretkiä myös yli 100 kilometrin
etäisyydelle, jolloin matkat liittyivät usein kesälomamatkoihin. Rouskut ja
herkkutatit kerättiin yleensä kodin
läheisyydestä ja sienimatkoja tehtiin harvoin yli 100 kilometrin päähän.
Yli puolet vastaajista arvioi, ettei metsämarjojen ja
marjatuotteiden saatavuus ruokakaupoista ole riittävää. Sienten saatavuuteen
ruokakaupoista oli tyytyväinen vain viidesosa vastaajista. Vastaajista alle 10
prosenttia piti metsämarjojen ja sienten saatavuutta riittävänä päiväkotien,
koulujen ja työpaikkojen ruokailussa. Kun marjojen ja sienten ja niistä
valmistettujen tuotteiden käyttöhalukkuus kasvaa, olisikin kaupan ja
ammattikeittiöiden syytä jatkossa kiinnittää huomiota näiden
ympäristöystävällisten ja terveellisten tuotteiden saatavuuteen.
Kyselyyn vastanneista 10 prosenttia poimi marjoja myös
myyntiin. Puolukasta ja mustikasta saatiin tutkimusalueella merkittävimmät
myyntipoimintatulot. Tutkimus oli osa Arktiset Aromit ry:n käynnistämää Luonnontuotealan
merkitys ja kehittämistarpeet Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa -hanketta, jota
rahoittaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013.
Lisätietoja:
Arktiset Aromit ry,
Simo Moisio, puh.
040-5801186