Soilla ja nevoilla koko maassa kasvava karpalo on kypsynyt
poimintakypsäksi. Nyt on aika tehdä retki karpalosuolle ja poimia syksyn
pirteitä marjoja talven tarpeisiin. Karpaloretkellä voi nauttia syksyn värikkäästä
luonnosta. Viikonlopun liikunnan ja terveellisten marjojen talteenoton voi
retkellä mukavasti yhdistää.
Karpaloretkelle kannattaa pukeutua lämpimästi ja
ottaa ämpärin lisäksi repun ja sinne lämmintä juotavaa. Näin syksyn viileys ei
lyhennä retken kestoa. Karpaloa voi kerätä syksyllä lumen tuloon saakka. Pakkanen
vähentää marjan happamuutta ja lisää sen sokeripitoisuutta. Karpalo sisältää
runsaasti omena-, sitruuna- ja bentsoehappoja, jotka tekevät siitä puolukan
tapaan hyvin säilyvän. Karpaloita kasvaa kahta eri lajia, isokarpaloa ja
pikkukarpaloa. Näistä isokarpalo on satoisampi.
Pääosa karpalon 20 – 25 miljoonan kilon vuosisadosta
jää keräämättä. Kotimaista karpaloa poimitaan lähinnä kotitalouksiin, torikauppaan
ja pienille kotimaisista marjoista tuotteita tekeville yrityksille. Näilläkin
on tänä syksynä ollut vaikeuksia saada suomalaista karpaloa. Ulkomaiset
poimijat lähtevät maasta puolukkakauden päätteeksi, eikä kotimaisilta
marjastajilta saada marjaa myyntiin riittävästi. Elintarviketeollisuus tuo
karpalon joko Venäjältä tai viljeltynä Pohjois-Amerikasta.
Karpalo sisältää C-vitamiinia 20 mg sadassa
grammassa ja melko runsaasti ravintokuitua. Karpalon sisältämiä polyfenoleja
ovat mm. lignaanit, flavonolit ja proantosyanidiinit. Flavonoleista karpalo
sisältää erityisesti kversetiiniä ja myrisetiiniä. Karpalon proantosyanidiinien
on, puolukan tapaan, todettu tutkimuksissa ehkäisevän haitallisten bakteereiden
kasvua ja tulehduksia. Kliinisissä tutkimuksissa on havaittu suojavaikutuksia
myös sydän ja verisuonitautien riskitekijöitten, tyypin 2 diabeteksen sekä
virtsateitten ja suoliston terveyden kannalta.
Karpalosta voi valmistaa mehuja, hyytelöitä ja
hilloja. Karpaloa voi säilöä pakastettuna tai puolukan tapaan survoksena.
Kirpeä maku sopii myös jälkiruokiin, kuten kiisseleihin, jäädykkeisiin tai
puuroihin. Marjat kannattaa lisätä kokonaisina tai soseutettuina kypsentämisen
lopussa kiisseleihin tai puuroihin. Näin polyfenolit ja vitamiinit säilyvät
parhaiten. Mehun valmistuksesta jäljelle jääneen kuoriaineksen voi käyttää
esim. sämpylöiden leipomisessa. Kuivattuja karpaloita voi käyttää
leivonnaisiin, salaatteihin tai välipalaksi sellaisenaan.
Yritykset myyvät tuoreita karpaloita toreilla tai
valmistavat niistä esimerkiksi kuivattuja marjatuotteita, jauheita, mehuja,
hilloja, hyytelöitä, likööreitä, kosmetiikkatuotteita ja makeisia.
Lisätietoja: Arktiset
Aromit ry: Simo Moisio puh. 040-5801186