Mustikan ja
hillan satokausi myöhästyy Pohjois-Suomessa
Metsämarjoista
lakan/hillan sato myöhästyy viileän kesän vuoksi. Hilla on kärsinyt
kukinta-ajan yöpakkasista ja tuulista. Avosoilla hillasato Kainuussa ja Koillismaalla
jää vaatimattomaksi. Sen sijaan puustoa kasvavilla korpisoilla löytyy paikkoja,
joista marjaa saadaan runsaasti. Alueet ovat kuitenkin pienempiä verrattuna
laajoihin avosoihin.
Avosoilta löytää
paljon marjoja, joissa marja on kukinnan jälkeen lähtenyt kehittymään, mutta
kylmät ja yöpakkaset ovat pysäyttäneet marjan kasvun. Hillasuppu on auennut
kylmän vaikutuksesta ja sisällä olevan marjan kehitys on pysähtynyt. Kukinnan ja
pölytyksen onnistuminen ei siten vielä takaa hyvää hillasatoa.
Avosoilta kypsiä
marjoja löytää Pohjois-Suomessa parin viikon sisällä, korpisoilla hillasadon
kypsyminen siirtyy elokuun alkupuolelle. Sato kypsyy kylmän kesän vuoksi viime vuosia myöhemmin. Kosteutta hillan
kasvun kannalta on soilla runsaasti. Kypsymisvaiheessa kaivataan poutaa, jotta
marjan kirkkaan keltainen tai oranssi väri säilyisi ja laatu pysyisi hyvänä.
Mustikasta
keskimääräinen sato
Mustikka
kukki pohjoisessa erittäin runsaana. Myös sen osalta satonäkymät ovat
pienentyneet kylmän alkukesän vuoksi. Mustikan raakileita näkee luonnossa paikoitellen
hyvin, joten kokonaissadosta voi odottaa keskimääräistä.
Vaikka
mustikka kukki aikaisin, se kypsyy normaalia myöhemmin. Ensimmäiset kypsät
marjat saadaan pohjoisessa elokuun alussa. Etelä-Suomessa ensimmäiset mustikat
ovat jo kypsiä, joten siellä kannattaa nyt liikkua luonnossa ottamassa ilmaista
supermarjaa talteen.
Mustikan
laadun kannalta lähiviikot ovat erittäin tärkeitä. Nyt kaivataan poutaa, koska
jatkuvat sateet synnyttävät ns. savipuolimarjoja. Tällöin marjan alapinnalla
oleva vesipisara aiheuttaa marjan alapuolen ruskettumisen. Näin marja ei ole
enää maultaan ja laadultaan yhtä hyvä kuin ihanteellisissa olosuhteissa
kypsynyt.
Ilmaston
muutos on lisännyt marjasatojen vuosittaisia vaihteluita. Lumien sulaminen
keväällä on aikaistunut ja sen jälkeiset lämpimät jaksot saavat marjat
kukkimaan normaalia aikaisemmin. Kukinta- ja kasvuvaiheen hallayöt, tuulet,
sateet ja kylmyys kuitenkin heikentävät kukinnan ja kasvun onnistumista ja
vähentävät marjasadon määrää. Hyvää hillasatoa on siksi odotettu turhaan
pohjoisessa jo lähes vuosikymmenen ajan.
Lisätietoja:
Arktiset Aromit ry, Simo Moisio,
puh. 040-5801186, Luonnosta Lautaselle-hanke.
Lisätietoja valtakunnallisista
marja- ja sienisatoennusteista:
www.metla.fi/tiedotteet