Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää runsaasti flavonoideja sisältävän tyrnimarjan vaikutuksia veren lipidi- ja flavonolitasoihin. Samalla tutkittiin myös, korreloivatko veren flavonolitasot aikaisemmissa tutkimuksissa havaittuihin tyrnimarjan aiheuttamiin muutoksiin veren CRP-pitoisuuksissa, joka on elimistön tulehduksen tai kudosvaurion merkkiaine.
Satunnaistettuun kaksoissokkotutkimukseen osallistui yhteensä 229 tervettä koehenkilöä, 19-50-vuotiaita naisia sekä miehiä. Koehenkilöt nauttivat kolmen kuukauden ajan päivittäin 28 g tyrnimarjaa pureena tai samankaltaista placebo- tuotetta. Tutkimuksen alussa ja lopussa koehenkilöiltä otettiin paastoverikoe, jossa analysoitiin veren lipidiarvot (kokonais-, LDL-, HDL- ja triglyseridiarvot) ja veren plasman flavonolipitoisuudet (isoramnetiini, kemferoli ja kversetiini).
Verrattuna placeboon tyrnimarjan käyttö kohotti merkitsevästi plasman flavonoleista kversetiini-, ja isoramnetiinipitoisuutta. Kemferolitasojen nousu ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Tyrnimarja ei vaikuttanut seerumin kokonais-, HDL-, LDL- tai triglyseridipitoisuuteen. Placeboryhmään verrattuna tyrnimarjaa nauttineiden ryhmässä CRP-pitoisuudet olivat laskeneet merkitsevästi kokeen aikana. Tyrnimarjaa nauttineilla flavonoli- ja CRP-pitoisuuksien muutosten välille ei löytynyt korrelaatiota. Tämä voi osoittaa sitä, että muutokset CRP-pitoisuuksissa johtuvat tyrnin sisältämistä monien yhdisteiden yhteisvaikutuksesta, eivät pelkästään flavonoleista.
Tyrnimarjan käyttö lisäsi merkitsevästi plasman kversetiini- ja isorhamnetiinipitoisuutta, mikä osoittaa sen olevan ruokavaliossa hyvä flavonolien lähde. Kuitenkaan käytöllä ei ollut vaikutusta veren lipideihin terveellistä ruoka valiota noudattavilla terveillä aikuisilla, joilla on normaalit veren rasva-arvot.