Tällä hetkellä suurin osa Suomessa tapahtuvasta sienestyksestä on vapaa-ajalla tapahtuvaa kotitarvepoimintaa eikä kaupallista toimintaa. Sienten kaupallinen kerääminen on kuitenkin yleistynyt. Vuonna 2014 sieniä poimittiin myytäväksi yhteensä 489 tonnia, joka tuotti 2,1 miljoonaa euroa. Sienisatojen merkitys kasvanee tulevaisuudessa, ja siksi on tärkeää tuntea sienisatoihin vaikuttavat tekijät. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli valmistaa empiirisiä malleja ennustamaan vuosittaisia sienisatoja.
Ilmastomuuttujien, kuten sademäärän, lämpötilan, haihdunnan, vedensitomiskapasiteetin ja pilvisyyden, on havaittu vaikuttavan sienisatoihin eri puolilla maailmaa tehdyissä tutkimuksissa. Ilmastomuuttujien lisäksi on kuitenkin tunnistettava myös bioottisten (elollisten) muuttujien vaikutukset sienisatoihin. Puuston ominaisuudet, ja siten myös metsänhoidolliset toimenpiteet, vaikuttavat erityisesti mykorritsasienten (juurisienten) satoihin, koska kyseiset sienet elävät symbioosissa puiden kanssa.
Menetelmät
Tutkimuksen sieni-inventoinnit suoritettiin vuosina 2010-2014
näytealoilla, jotka sijaitsivat Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon kuusimetsissä.
Näytealoja oli yhteensä 56, ja yhden näytealan pinta-ala oli 400 m2.
Jokaiselta näytealalta mitattiin seuraavat muuttujat: puuston pohjapinta-ala (m2/ha),
runkojen lukumäärä/ha/puulaji, puiden mediaaniläpimitta ja -korkeus, puuston
ikä, metsätyyppi ja edellisestä hakkuusta kulunut aika. Mahdollisen
harvennuksen jälkeen samat mittaukset toistettiin, ja lisäksi selvitettiin
kantojen lukumäärä ja keskimääräinen läpimitta. Osa näytealoista harvennettiin
jo ennen inventointia, osassa suoritettiin harvennus tai avohakkuu
tutkimusjakson aikana, ja osassa ei tehty lainkaan hakkuita. Tutkimuksessa
käytetyt ilmastomuuttujat perustuivat Ilmatieteen laitoksen havaintoasemien
mittauksiin.
Näytealoilta inventoitiin lähes kaikki kauppasienilajit vuosina
2010-2014. Näytealoilla käytiin kerran viikossa heinäkuusta alkaen ensimmäisiin
pakkasiin asti. Sienten itiöemät kerättiin ja laskettiin, ja itiöemien
lukumäärä muunnettiin tuorepainoiksi. Puuston ja ilmaston muuttujia käytettiin
ennustajina vuosittaisten sienisatojen mallinnuksessa. Epälineaarista
sekamallia (NLMM) käytettiin analysoimaan vuosien ja näytealojen välistä
vaihtelua sienisadoissa.
Tulokset
Tuloksien perusteella parhaat herkkutattisadot saatiin ennen metsän
ensimmäistä harvennushakkuuta, 25-30 vuoden ikäisistä metsistä, joissa puuston
pohjapinta-ala oli 25 m2/ha. Rouskuilla ja muilla kauppasienillä
huippusadot saatiin hieman myöhemmässä vaiheessa, 30-35 vuoden ikäisistä
metsistä, joissa puuston pohjapinta-ala oli 30 m2/ha. Mallinnuksen
perusteella lämmin heinäkuu ja sateinen elokuu paransivat sienisatoa. Joissakin
tutkimuksissa on havaittu, että harvennushakkuut kasvattavat sienisatoa
mahdollisesti suurentuneen puuntuotannon kautta. Tässä tutkimuksessa ainoastaan
herkkutattisadot kasvoivat harvennushakkuiden jälkeen.
Keskimääräiselle ja hyvälle sienimetsälle laskettiin puusta ja
sienistä saatavan nettotulon nykyarvot (net present value, NPV). Hyvillä
sienimailla sienten osuus nettotuloista koko metsän kiertoajan aikana oli 25 %.
Tutkimuksessa havaittiin, että herkkutatin ja puutavaran tuotto eivät kilpaile
keskenään, joten näiden kahden tuotteen yhteistuotanto on mahdollinen
vaihtoehto ainakin Itä-Suomen kuusimetsissä. Koska herkkutatilla on jo valmiit
markkinat, sienten keräys voisi luoda helposti lisätuloa alueen
metsänomistajille. Hyvässä herkkutattimetsässä on mahdollista saavuttaa
sienikaupan avulla jopa 10 %:n lisäys puutuotannon nettotuloihin.
Teksti:
Anni Koskela, Arktiset Aromit ry
anni.koskela(at)arktisetaromit.fi
+358 40 164 6177