Mehun valmistuksessa jää vadelmasta (Rubus idaeus
L
.)
siemenet sivutuotteena käyttämättä.
Siemenissä on öljyä noin 23 %. Sitä käytetään jo patentoituna lääke- ja kosmetiikkateollisuudessa
iho-ongelmien hoitoon, sekä lisäksi aurinkovoiteissa, hammastahnoissa, kylpyöljyissä, sampoissa
jne. Tässä tutkimuksessa lähtökohtana oli vadelmansiemenen taloudellisesti merkittävä hyötykäyttö
eri muodoissa elintarvike- ja
non-food-teollisuudessa. Vadelmansiemenöljystä määritettiin
kemialliset ja fysikaaliset ominaisuudet, jotka antavat lisätietoa öljyn käyttömahdollisuuksista.
Vadelmansiemenöljyn ominaisuuksia verrattiin safloriöljyyn ja viinirypäleen siemenöljyyn, joita
käytetään runsaasti elintarvike-, kosmetiikka- ja lääketeollisuudessa.
Öljyn saanto vadelman siemenistä oli 10,7 %. Kemiallisia ja fysikaalisia ominaisuuksia olivat mm.
saippuoitumisarvo 191, dieeniarvo 0,837, karotenoidipitoisuus 23 mg/100 g ja suhteellisen alhainen
viskositeetti, 26 mPa.s 25 ºC:ssa. Vadelmansiemenöljy absorboi UV-B- ja UV-C- aallonpituuksia,
joten sillä on potentiaalista käyttöä UV-suojana laajalla säteilyalueella. Tokoferolipitoisuus oli
korkea, ja E-vitamiinin kokonaisekvivalenttiarvo
97. Öljyn säilyvyysaika oli suhteellisen pitkä.
Rasvakoostumuksesta 93,7 % oli
neutraaleja lipidejä, 3,5 % fosfolipidejä ja 2,7 % vapaita
rasvahappoja. Raakaöljyssä oli rasvahapoista eniten linolihappoa (54,5 %),
α
-linoleenihappoa (29,1
%), öljyhappoa (12,0 %) ja palmitiinihappoa (2,7 %).
Vadelmansiemenestä saatava öljy on ominaisuuksiltaan arvokasta. Siinä on yksilöllinen
rasvahappokoostumus ja korkea tokoferolien pitoisuus
ja laatu, joten öljy kestää siten tehokkaasti
hapettumista. Pitkä säilyvyysaika ja muut suotuisat fysikokemialliset ominaisuudet mahdollistavat
vadelmansiemenöljyn käytön elintarvikkeissa, lääkkeissä, kosmetiikassa ja non-food-
teollisuudessa. Öljyn suurten omega 3- rasvahappojen ja tokoferolien pitoisuuksien ansiosta sitä
voisi käyttää myös ravintolisänä.