Ildikó Hytönen | Arktiset
Aromit ry
Runsaasti kasviksia
syövillä on pienempi riski kuolla ennenaikaisesti. Kasvisten käytön ja
kuolleisuuden riski vaihtelee jonkin verran sairaudesta ja kasviksen laadusta
riippuen. Hyvään alkuun pääsee kuitenkin syömällä 5 annosta päivässä, ja osan
annoksista tuoreena.
Norjalaisessa 40 vuoden seurantatutkimuksessa huomioitiin erilaisten
kasvisten, marjojen ja hedelmien käyttö
Kasvikset ovat tunnetusti terveellistä
ruokaa – se käy ilmi jo monista aiemmin tehdyistä väestötutkimuksista, joissa
normaalielämää viettäviä ihmisiä on seurattu vuosien tai vuosikymmenten ajan
ruokailutottumusten ja myöhemmän terveydentilan yhteyksien selvittämiseksi.
Useimmissa tällaisissa tutkimuksissa erityyppisiä kasviksia
ei kuitenkaan ole eritelty, ja varsinkin marjat niputetaan tavallisesti yhteen
hedelmien kanssa.
Norjassa seurattiin neljän
vuosikymmenen ajan kymmentätuhatta miestä, joiden kasvisten, hedelmien ja
marjojen käyttötottumukset selvitettiin vuonna 1967. Tarkkoja annoskokoja ei
kysytty, vaan miehiä pyydettiin selvittämään, kuinka usein he käyttivät tuohon
aikaan tyypillisimpiä kasviksia, marjoja ja hedelmiä. Niiden käyttöä verrattiin
seuranta-aikana vuoteen 2008 saakka sattuneisiin kuolemantapauksiin ja
erityisesti syövän tai sydän- ja verisuonitautien aiheuttamiin kuolemiin.
Säännöllisesti kasviksia syövät kuolevat myöhemmin ja harvemmin
aivohalvaukseen
Miehillä, jotka nauttivat
kasviksia, marjoja ja hedelmiä yli 27 kertaa kuukaudessa oli 8–10 % pienempi
riski kuolla. Aivohalvauksesta johtuvan kuoleman riski oli vastaavasti 20 %
pienempi. Hedelmien käyttö oli yhteydessä pienempään syöpäkuolleisuuteen.
Tutkijoiden mukaan aiemman tutkimustiedon perusteella on todennäköistä, että
kasvisten syönnillä on vaikutusta etenkin ruoansulatuskanavan alueen syöpiin,
mutta tässä tutkimuksessa selkeää yhteyttä ei näkynyt. Tulokset viittasivat
kuitenkin käänteiseen trendiin marjojenkäytön ja ruoansulatuskanavan syöpien
sekä hedelmienkäytön ja ruoansulatuskanavan syöpien välillä.
Kasvisten laadulla ja käytön säännöllisyydellä on merkitystä
Miesten ruoankäyttöä tutkittiin
aikana, jolloin kasvikset syötiin Norjassa yleensä kypsennettynä. Kasvikset
eivät seuratussa väestössä olleetkaan samassa määrin yhteydessä
kuolemantapausten määrään kuin hedelmät ja marjat. Lisäksi hedelmät
näyttäytyivät tässä tutkimuksessa myönteisemmässä valossa kuin esimerkiksi
EPIC-syöpätutkimuksessa; tutkijat arvelivat eron johtuneen hedelmien
määritelmästä. Norjalaistutkimuksessa hedelmiin luettiin ainoastaan tuoreet
hedelmät, kun taas EPIC-tutkimuksessa kelpuutettiin myös kuiva- ja
säilykehedelmät.
Marjat eivät tässä tutkimuksessa
pärjänneet yhtä hyvin kuin hedelmät, mutta niiden käyttötiheyskin oli
erilainen. Hedelmien käyttökertojen mediaani kuukaudessa oli 16, kun vastaava
luku marjojen osalta oli vain 3. On siis mahdollista, että marjoja
yksinkertaisesti käytettiin liian harvoin, jotta yhteyttä kuolleisuuteen
ilmenisi. Toisaalta mikäli terveysvaikutukset riippuvat tuotteen tuoreudesta,
käsittelemättömistä marjoista todennäköisesti saa saman terveyshyödyn. Lisäksi
marjojen kuljetusmatka on lyhyempi, joten niissä ei ehdi tapahtua yhtä paljon
varastoinnista johtuvaa ravintoaineiden hävikkiä.
Jo 5 annosta päivässä riittää
Heinäkuussa julkaistu
meta-analyysi kasvisten ja hedelmien käytön yhteydestä kuolleisuuteen tukee
pitkälti norjalaistutkimuksen tuloksia. Meta-analyysin tekijöiden mukaan
kokonaiskuolleisuus pieneni 5 % jokaisen kasvis- tai hedelmäannoksen myötä aina
viiteen päiväannokseen asti. Yli viidestä kasvis- tai hedelmäannoksesta ei
ollut lisähyötyä. Norjalaistutkimuksesta poiketen kasvisten ja hedelmien käyttö
oli meta-analyysissä yhteydessä pienempään sydän- ja verisuonitaudeista
johtuvaan kuolleisuuteen, mutta yhteyttä syöpäkuolleisuuden riskiin ei
ilmennyt. Tutkijoiden mukaan kasvisten yhteys hormoniperäisten syöpien riskiin
on kuitenkin pienempi kuin muiden syöpätyyppien kohdalla: rintasyövän tai
eturauhassyövän riski saattaa säilyä ennallaan runsaasta kasvisten käytöstä
huolimatta, kun taas muilta syöviltä kasvikset saattavat jossain määrin
suojata.
Osa suomalaisista ei käytä kasviksia lähes koskaan
Työikäisistä
suomalaisista suurin osa käyttää tuoreita kasviksia, mutta keskimäärin vain
110 grammaa päivässä. Tuoreita hedelmiä syö naisista 74 % ja miehistä 54 %, kun
taas marjoja käyttää päivittäin naisista kolmasosa ja miehistä vain 14 %.
Terveyden edistämiseksi riittäisivät jo hyvinkin kohtuulliset kasvismäärät –
tavoitteeksi sopii hyvin vaikkapa 5-6
kourallista päivässä. Osa päivän kasviksista suositellaan syömään tuoreina:
lautaselle kannattaakin valita jotakin sesongin kasvista mahdollisimman vähän
käsiteltynä tai syödä vaikkapa 1-2 tuoretta hedelmää. Kasvisten säännöllinen
käyttö on yleisempää henkilöstöravintolassa lounastavilla: eväiden syömiseen
verrattuna henkilöstöravintolassa onkin helpompi kasata lautaselle
monipuolisesti erilaisia kasvislisukkeita ja tuoresalaattia. Kasvisten
käsittely vaikuttaa mm. C-vitamiinin, folaatin ja fenolisten yhdisteiden
pitoisuuksiin, millä voi olla vaikutusta kasviksesta saatavaan terveydelliseen
hyötyyn. Toisaalta kasvikset saattavat vähentää esimerkiksi sydän- ja verisuoniperäisten
kuolemien määrää mm. alentamalla verenpainetta. Verenpaineeseen vaikuttanee
ainakin kasvisten sisältämä kalium, joka kestää lämpötilan muutoksia, vaikka
sitä keitinveteen liukeneekin. Kypsennettyjä tai pakkasesta otettuja tuotteita
ei siis tarvitse vieroksua; jos lounaalla syö tuoresalaattia, kotona voi aivan
hyvin höyryttää päivällisen lisukkeeksi pakastevihanneksia.
Lähteet:
Hjartaker A, Knudsen
MD, Tretli S, Weiderpass E. Consumption of berries, fruits and vegetables and
mortality among 10,000 Norwegian men followed for four decades. Eur J Nutr
2014. Ennakkojulkaistu sähköisesti.
Wang X, Ouyang Y, Liu
J, Zhu M, Zhao G, Bao W, Hu FB. Fruit and vegetable consumption and mortality
from all causes, cardiovascular disease, and cancer: systematic review and
dose-response meta-analysis of prospective cohort studies. BMJ
2014;349:g4490.