Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet selvän yhteyden
painonhallinnan ja tiettyjen hedelmien, marjojen ja vihannesten syönnin
välillä. Esimerkiksi kasvanut mustikoiden, omenoiden, päärynöiden, luumujen,
mansikoiden, viinirypäleiden, paprikoiden ja sellerin syönti on helpottanut
painonhallintaa. Eläinmallit ja ihmisillä tehdyt lyhyen aikavälin tutkimukset
ovat osoittaneet, että marjoista, hedelmistä ja vihanneksista saatavat flavonoidit
vähentävät energiansaantia, lisäävät glukoosin imeytymistä lihassoluihin ja
vähentävät glukoosin imeytymistä rasvakudokseen. Lisäksi flavonoidit saattavat
vähentää rasvan imeytymistä, lisätä energiankulutusta ja hillitä rasvasolujen
muodostumista.
Tässä tutkimuksessa haluttiin selvittää, vaikuttaako
tiettyjen flavonoidien saanti painonmuutoksiin. Tutkimuksen tavoitteena oli
selvittää, mitkä hedelmät ja vihannekset edistävät eniten painonhallintaa. Jo
pieni painonlisäys kasvattaa riskiä sairastua verenpainetautiin, sydän- ja
verisuonitauteihin, diabetekseen ja syöpään. Siksi on tärkeää etsiä keinoja
pitkäaikaiseen ja pysyvään painonhallintaan.
Menetelmät
Tutkimukseen osallistui yhteensä 124 086 amerikkalaista
miestä ja naista. Lähtötilanteessa miesten keski-ikä oli 46,9 vuotta ja naisten
42,4 vuotta. Osallistujat tulivat kolmesta eri tutkimusohjelmasta, ja
seurantajakson pituus oli 20 tai 24 vuotta tutkimusohjelmasta riippuen.
Osallistujat raportoivat itse oman painonsa kahden vuoden
välein. Osallistujille laskettiin jokaiselle neljän vuoden jaksolle ns.
painonmuutos, eli jakson alun ja lopun välinen painoero. Osallistujat
raportoivat myös henkilökohtaisen ruokavalionsa neljän vuoden välein. Siten
jokaiselle osallistujalle pystyttiin laskemaan henkilökohtainen flavonoidien
saanti. Lisäksi osallistujat kertoivat kahden vuoden välein elämäntavoistaan ja
ilmenneistä sairauksista. Usean muuttujan yleistettyä lineaarista
regressiomallia käytettiin selittämään painonmuutoksen ja flavonoidien saannin
välistä yhteyttä.
Tulokset
Yhdellä neljän vuoden tutkimusjaksolla miehet lihoivat
keskimäärin yhden kilon ja naiset 1,7 kiloa. Miesten flavonoidien saanti oli
keskimäärin 224 mg päivässä ja naisten 242 mg päivässä. Kasvanut flavonoidien
saanti edisti selvästi painonhallintaa. Suurin vaikutus painonhallintaan oli
antosyaaneilla, fenolisilla polymeereillä ja flavonoleilla.
Tuloksien perusteella mustikat ja mansikat olivat tärkeimmät
antosyaanilähteet, ja tee ja omenat olivat merkittävimmät flavanolien lähteet
(kuva 1). Appelsiinimehu ja appelsiini olivat merkittävimmät flavanonin
lähteet, ja flavonoleja sai eniten teestä ja sipuleista. Ruokavalion
kyselylomake ei kuitenkaan sisältänyt kaikkia hedelmiä ja vihanneksia, ja
jotkin runsaasti flavonoideja sisältävät marjat, kuten karhunvatukka ja
vadelma, eivät sisältyneet tutkimukseen.
Kuva 1. Naisten
merkittävimmät flavonoidien lähteet. Mustikka ja mansikka osoittautuivat
tutkimuksessa merkittävimmiksi antosyaanien lähteiksi. Kuva on mukailtu lähteestä: Bertoia
ym. (2016): Dietary flavonoid intake and weight maintenance: three prospective
cohorts of 124 086 US men and women followed for up to 24 years. BMJ 2016, 352:i17.
Johtopäätökset
Tutkimuksen tekijät toivovat, että tulokset auttavat uusien
ravintosuositusten määrittelyssä erityisesti potilailla, joilla on ongelmia
painonhallinnassa. Tulokset osoittivat, että runsaasti flavonoideja sisältävien
hedelmien ja vihanneksien, kuten omenoiden, päärynöiden ja marjojen,
nauttiminen voi hillitä ylipainon muodostumista. Suurin osa amerikkalaisista
kuluttaa tällä hetkellä vähemmän kuin yhden kupin hedelmiä ja alle kaksi kuppia
vihanneksia päivässä, vaikka nykyinen suositus on kaksi kuppia hedelmiä ja 2,5
kuppia vihanneksia päivässä. Sen lisäksi, että ihmiset voisivat yleisesti lisätä
hedelmien ja vihannesten käyttöä ruokavaliossa, ruokavalio kannattaisi koostaa tietyistä,
eniten flavonoideja sisältävistä hedelmistä, vihanneksista ja marjoista.
Kirjoittajan kommentti:
Tutkimuksessa on käytetty viljeltyä pensasmustikkaa. Suomessa
esiintyvä luonnonmustikka sisältää nelinkertaisen määrän antosyaaneja
pensasmustikkaan verrattuna.
Teksti:
Anni Koskela, Arktiset Aromit ry
anni.koskela(at)arktisetaromit.fi
+358 40 164 6177