Tutkimuksen tavoite:
Tavoitteena oli tutkia päivittäin tapahtuvan mustikoiden
syönnin vaikutusta verenpaineeseen ja valtimojäykkyyteen postmenopausaalisilla
naisilla, joilla on normaali tai lievästi kohonnut verenpaine.
Asetelma:
Satunnaistettu, kaksoissokko, plasebo-kontrolloitu
kliininen tutkimus.
Menetelmät:
Tutkimukseen osallistui 48 iältään 45-65-vuotiasta
naista, joilla oli normaali tai lievästi kohonnut verenpaine. Yhteensä 40
naista kävi koko tutkimukseen loppuun. Heistä 20 naista nautti 22 g
pakkaskuivattua pensasmustikkajauhetta ja toiset 20 naista nautti 22 g
mustikanmakuista kontrollijauhetta päivittäin kahdeksan viikon ajan. Noin kupillisesta
(2,4 dl) pensasmustikoita saadaan saman verran energiaa ja
energiaravintoaineita kuin 22 grammasta mustikkajauhetta. Mustikkajauhetta
nautittiin aamulla (11 g) ja illalla (11 g) veteen sekoitettuna. Päivittäisessä
mustikkajauheannoksessa oli noin 186 mg fenoleja ja noin 103 mg antosyaaneja.
Kontrollijauheessa näitä ei ollut lainkaan.
Systolinen ja diastolinen verenpaine mitattiin levossa
olkavarresta automaattisella mittarilla ennen mustikkajauheen käytön
aloittamista sekä 4 ja 8 viikon käytön jälkeen. Samoissa aikapisteissä
arvioitiin myös valtimojäykkyyttä mittaamalla pulssiaallon etenemisnopeutta
kaula- ja reisivaltimon ja vastaavasti olkavarren ja nilkan valtimoiden välillä.
Lisäksi otettiin verinäytteet, joista analysoitiin C-reaktiivinen proteiini (= CRP,
sydän- ja verisuonitautiriskiin liittyvä tulehdusmerkkiaine), typpioksidi (= verenpaineen
säätelyyn osallistuva yhdiste) ja superoksididismutaasi (= entsyymi, joka
neutraloi elimistön haitallisia happiyhdisteitä).
Tulokset:
Systolinen ja diastolinen verenpaine laskivat
merkitsevästi ryhmässä, joka nautti päivittäin mustikkajauhetta. Kahdeksan
viikon käytön jälkeen systolinen verenpaine oli keskimäärin 131 ± 17 mmHg
(keskiarvo ± keskihajonta) ja diastolinen verenpaine oli 75 ± 9 mmHg, kun
vastaava lähtöarvot ennen mustikkajauheen käytön aloitusta olivat 138 ± 14 mmHg
ja 80 ± 7 mmHg. Kontrolliryhmällä systolinen ja diastolinen verenpaine eivät
muuttuneet tutkimuksen aikana. Myös valtimojäykkyys väheni mustikkajauhetta
käyttäneellä ryhmällä, kun mittarina käytettiin olkavarren ja nilkan
valtimoiden välistä pulssiaallon etenemisnopeutta. Kaula- ja reisivaltimoiden
välisen pulssiaallon nopeuden ei havaittu muuttuneen kummallakaan ryhmällä.
Veren typpioksidipitoisuus lisääntyi tilastollisesti merkitsevästi ainoastaan
naisilla, jotka käyttivät mustikkajauhetta. Veren CRP-pitoisuudessa ei havaittu
muutoksia ja superoksididismutaasi-aktiivisuus nousi molemmissa ryhmissä.
Tulosten pohdinta:
Tutkimuksen tulos tukee aiempia tutkimuksia, joissa
säännöllisen mustikankäytön on havaittu laskevan verenpainetta. Tässä
tutkimuksessa mustikat laskivat 5.1 % systolista verenpainetta ja 6.3 % diastolista
verenpainetta. Mustikkajauheen aiheuttama verenpaineen lasku oli kliinisesti
merkittävä, vaikkakaan ei niin suuri kuin mitä verenpainelääkkeillä saadaan
aikaan.
Mustikoiden syönti tässä tutkimuksessa vähensi myös
pulssiaallon etenemisnopeutta olkavarren- ja nilkan valtimoiden välillä. Tämä
mittaa valtimojäykkyyttä sekä keskusvaltimossa (aortta) että ääreisvaltimoissa.
Koe ei vähentänyt pulssiaallon nopeutta kaula- ja reisivaltimoiden välillä, mikä
puolestaan mittaa aortan jäykkyyttä. Tämä tulos niin kuin aiemmatkin
ruokavaliointerventiot viittaavat siihen, että ääreisvaltimot ovat herkempiä
ruokavalion aiheuttamille muutoksille kuin keskusvaltimo.
Tässä tutkimuksessa havaittu verenpaineen lasku voi
selittyä valtimojäykkyyden vähenemisellä. Valtimojäykkyyden väheneminen voi
osittain johtua verisuonten laajenemisesta, jota tässä tutkimuksessa ei
kuitenkaan mitattu. Tutkijat eivät osanneet selittää miksi superoksididismutaasi-aktiivisuus
nousi molemmissa ryhmissä.
Johtopäätös:
Päivittäinen mustikoiden syönti voi vähentää
verenpainetta ja valtimojäykkyyttä postmenopausaalisilla naisilla, joilla on
normaali tai lievästi kohonnut verenpaine. Osittain tulos voi olla seurausta lisääntyneestä
typpioksidin muodostumisesta elimistössä ja sen valtimoita laajentavasta
vaikutuksesta. Pitkällä aikavälillä säännöllinen mustikoiden syönti
mahdollisesti hidastaa verenpaineen kehittymistä ja vähentää sydän- ja
verisuonitautiriskiä postmenopausaalisilla naisilla. Tutkimus tehtiin
käyttämällä pakkaskuivattua pensasmustikkajauhetta. Tutkijat arvelevat, että
tuoreita mustikoita syömällä päästäisiin samoihin tuloksiin, mutta se jää vielä
vahvistamatta. Vaihtamalla pensasmustikka metsämustikkaan, terveysvaikutukset
todennäköisesti vahvistuisivat tässä tutkimuksessa osoitetuista.