Sydän- ja verisuonitaudit ovat useimmissa teollistuneissa maissa suurin kuolinsyy. Sairastumiseen
vaikuttavat ensisijaisesti ravinto
sekä perintötekijät. Runsaasti vihanneksia ja
hedelmiä sisältävä
ruokavalio alentaa sairastumisriskiä, ja vaikuttavina tekijöinä pidetään ennen kaikkea fytokemikaaleja, bioaktiivisia kasviyhdisteitä, vitamiinien sijaan. Myös karpalon fytokemikaali- ja
antioksidanttipitoisuudet ovat suuria, ja karpaloiden on osoitettu estävän kokeellisesti LDL:n
hapettumista.
Tässä tutkimuksessa arvioitiin karpaloiden mahdollista
roolia sydän- ja verisuonitautien ehkäisyssä.
Tavoitteena oli määrittää karpaloiden antioksidatiivinen aktiivisuus ihmisen LDL-kolesterolin
hapettumiseen sekä tutkia karpaloiden vaikutusta maksasolujen LDL-reseptorien määrään ja
maksasolujen kolesterolin sisäänottoon. Tutkimuksessa käytettiin tuoreita viljeltyjä karpaloita
(
Vaccinium macrocarpon
) Early Black-lajia.
Karpalouutteilla havaittiin olevan
antioksidatiivista tehoa LDL:n
hapettumisen estoon kokeellisissa
olosuhteissa (in vitro). Estoteho oli sitä suurempi
, mitä suurempi oli karpalon pitoisuus. Sadan
gramman (100 g) karpaloannoksen
antioksidatiivinen tehokkuus LD
L:n hapettumisen estossa oli
yhtä suuri kuin 1000 mg:n annoksella C-vitam
iinia tai 3700 mg:n annoks
ella E-vitamiinia.
Karpalouutteet lisäsivät myös merk
itsevästi LDL-reseptorien määrää
maksasoluissa sekä kasvattivat
maksasolujen kykyä ottaa kolesteroli
a sisäänsä annoskoosta riippuen. Ka
rpalot saattavat siten lisätä
liiallisen plasmassa olevan kolestero
lin poistumista verenkierrosta.
Tutkimuksen perusteella todennäköisesti karpaloissa olevien fytokemikaalien yhteis- tai
lisävaikutukset toimivat LDL:n hapettumista ehkäisevästi, maksasoluissa olevien LDL-reseptorien
määrää lisäävästi ja niiden kolesterolin sisäänotto
kykyä edistävästi. Karpaloiden syöminen voi siten
tarjota toivottuja terveysetuja sydän- ja verisuonitautien ehkäisemisessä.