Variksenmarja on kypsää poimittavaksi
Variksenmarja
on metsämarjoista kolmanneksi satoisin puolukan ja mustikan jälkeen.
Nykyisellään tämän erittäin runsaasti antosyaaneja sisältävän ja
antioksidanttitehokkuudeltaan erinomaisen marjan sadosta hyödynnetään vain murto-osa.
Luonnossa riittää poimittavaa ja tämä arvokas marja kannattaa poimia talteen.
Variksenmarja
kasvaa Suomessa kahtena eri lajina: Etelä- ja Keski-Suomessa
etelänvariksenmarjana ja pohjanvariksenmarjana Kainuussa, Peräpohjolassa ja
Lapissa. Pohjanvariksenmarja on satoisampi ja kooltaan suurempi. Marjan tyven
kuivuneet heteet ovat (myös?) pohjoisen lajin tunnusmerkki. Marjat ovat
väriltään kiiltävänmustia ja sisältävät suuren siemenen. Variksenmarjakasvustot
tunnistaa maastossa 10-30 cm korkeista varvuista, joiden lehdet ovat lyhyitä ja
neulasmaisia.
Variksenmarja
kasvaa kangasmaastossa osin samoilla alueilla kuin mustikka ja puolukka.
Variksenmarjaa löytää usein silloinkin, kun mustikan sato on jäänyt
heikoksi. Marjominen on runsasta
erityisesti valoisilla paikoilla, kuten hakkuuaukeilla ja rinteillä.
Variksenmarjan poiminta-aika alkaa elokuussa. Marjoja voi poimia lumentuloon
asti ja myös keväällä yli talven säilyneitä marjoja voi kerätä.
Lapissa variksenmarjaa
kutsutaan kaarnikaksi ja erityisesti pohjoisessa tätä mustanpuhuvaa marjaa on
totuttu hyödyntämään. Variksenmarjasta
voi valmistaa mehua, hyytelöitä, piirakoita tai kiisseleitä. Marjan maku on
mieto, joten se sopii hyvin käytettäväksi yhdessä aromikkaampien marjojen
kanssa. Variksenmarjaa voi käyttää mainiosti myös sinällään helppoihin ja
nopeisiin välipaloihin, kuten pirtelöihin tai jogurtin kera. Marjatuotteita
valmistavat yritykset käyttävät variksenmarjaa raaka-aineena esimerkiksi hyytelöiden,
hillojen, marjajauheiden, mehujen ja viinien valmistuksessa.
Kovakuorinen
variksenmarja sisältää runsaasti kuitua, noin 5,6 g/100 g. C-vitamiinia se
sisältää lähes samankaltaisia määriä kuin mustikka ja puolukka, noin 11
mg/100g. Variksenmarjassa on mustikan tavoin runsaasti tumman värin marjalle
tuovia antosyaaniyhdisteitä. Näitä luonnolliset väriaineet ovat tehneet
mustikasta maailmalla tunnetun supermarjan terveysvaikutuksineen.
Yrityksillä on vaikeuksia saada
ostettua variksenmarjaa riittävästi. Joten kotimaiset poimijat voisivat sitä
tarjota yrityksille. Marjoista tehdään mm. variksenmarjahyytelöä,
variksenmarjakastiketta, variksemarjamakeisia, variksenmarjamehuja, marmeladeja,
marjaviinejä, liköörejä ja glögimausteita. Vientiponnisteluja marjalle on tehty
vuosien mittaan vedoten sen korkeaan antosyaanipitoisuuteen. Marjan
tuntemattomuus maailmalla on toistaiseksi rajannut sen vientimahdollisuuksia.
Lisätietoja
Simo Moisio, Arktiset Aromit ry, puh.040 5801186, simo.moisio@arctic-flavours.fi