Arktiset Aromit ry
Tiedote
Luonnonmarjojen syksyinen sadonkorjuu päättyy kirpeään karpaloon. Karpaloita voi poimia syyskuun loppupuolelta alkaen. Marjat säilyvät lumen peitossa talven yli seuraavaan kevääseen, jolloin niitä voi vielä kerätä kotitalouskäyttöön. Karpalosta kasvaa Suomessa kaksi lajia. Isokarpalo kasvaa yleisesti kosteilla soilla pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. Niukempisatoinen pikkukarpalo kasvaa kuivemmilla kasvupaikoilla ja se on etelärannikolla ja saaristossa harvinainen. Karpalon kukintoja pölyttävät kimalaiset ovat tärkeitä marjasadon kehittymiselle. Osa karpalosadosta jää kuitenkin keräämättä, vaikka myöhään syksyllä suon pinnan jäädyttyä maasto olisi helppokulkuinen ja marjat helpompi poimia. Myöhäissyksyn kylmyys lisää karpalon sokeripitoisuutta ja vähentää happamuutta.
Karpalo sisältää muiden luonnonmarjojen tapaan elimistön toiminnalle tärkeitä ravintoaineita. Karpalo sisältää kohtuulliset määrät C-vitamiinia, jota se sisältää kaksinkertaisesti puolukkaan verrattuna. Paksukuorinen marja sisältää myös ravintokuitua. Yhdessä desilitrassa karpaloita on saman verran kuitua kuin pienessä ruisleipäviipaleessa. Karpalo sisältää useita polyfenoliyhdisteitä, joita tärkeimmät ovat lignaanit, flavonolit ja proantosyanidiinit. Proantosyanidiineilla on havaittu mm. estävän haitallisten bakteereiden kiinnittymistä virtsateiden seinämiin.
Karpalosta voi valmistaa mehuja, hyytelöitä ja hilloja. Korkea pektiinipitoisuus tekee karpalosta mainion hyytelömarjan. Omena-, sitruuna- ja bentsoehapot parantavat marjan säilyvyyttä. Sen vuoksi karpalon voi säilöä talven yli puolukan tapaan survoksena. Kirpeän marjan maku piristää myös jälkiruokia, kuten kiisseleitä, jäädykkeitä tai puuroja. Kuivatut karpalot sopivat leivonnaisiin, salaatteihin tai välipalaksi sellaisenaan. Marjat kannattaa lisätä kokonaisina tai soseutettuina kypsentämisen lopussa kiisseleihin tai puuroihin, jotta hyödylliset ravintoaineet säilyisivät. Mehun valmistuksesta jäljelle jääneen kuorijätteen voi käyttää esim. sämpylöiden leivonnassa.
Karpalomysli
250 g kaurahiutaleita
50 g mantelilastuja
50 g kurpitsansiemeniä
50 g auringonkukansiemeniä
1 tl inkiväärijauhetta
3 rkl öljyä
5 rkl juoksevaa hunajaa
100 g kuivattuja karpaloita
Sekoita kaikki kuivat aineet keskenään ja levitä ne pellille leivinpaperin päälle. Valuta päälle öljy ja hunaja.
Paahda uunissa 200 asteessa noin 10 minuuttia. Lisää kuivatut karpalot mysliin viimeiseksi.
Soija-karpalovälipala (yksi annos)
1 dl soijajogurttia
1 rkl sokeroitua mustaherukkamehua
1 rkl auringonkukansiemeniä
1 pieni omena viipaloituna
2 rkl karpaloita
Sekoita kaikki välipalan ainekset keskenään.
Lisätietoja:
Maarit Ronkainen, Arktiset Aromit ry,
puh. 044 5894376, maarit.ronkainen(at)arktisetaromit.fi
Simo Moisio, Arktiset Aromit ry,
puh. 040 5801186, simo.moisio(at)arktisetaromit.fi