Arktiset Aromit ry
Tiedote
Teollisuus on tähän saakka saanut
varastoihinsa metsämustikkaa ennätystahtiin. Itä-Suomessa saatiin mustikasta
hyvä sato, mistä on riittänyt marjaa poimittavaksi sekä kotitalouksien että
torikaupan ja teollisuuden tarpeisiin. Jos mustikan ostot jatkuisivat
katkeamattomina syyskuun alkuun saakka, saattaisivat koti- ja ulkomaisten poimijoiden
mustikan myyntimäärät nousta tänä kesänä kaikkien aikojen ennätykseen.
Pohjois-Suomessa sää kuitenkin
viileni jo niin, että esimerkiksi viime yönä oli Kainuussa paikoin hallayö. Nyt
onkin myyntimarjastajilla kiire saada marjaa myyntiin ennen kuin yöhallat
pehmentävät marjan ja yritykset joutuvat lopettamaan sen ostot. Vaikka
teollisuus ei enää pehmentynyttä marjaa pysty käsittelemään, se soveltuu
kotitalouksien tarpeisiin esimerkiksi mehumarjaksi.
Miksi teollisuus ostaa mustikat roskaisena?
Moni eteläsuomalainen marjastaja on
ihmetellyt sitä, miksi teollisuus ostaa marjat roskaisena. Marjoja yritykset ostavat sekä poimijoiden
valmiiksi puhdistamina että roskaisena.
Valmiiksi puhdistettu marja
ostetaan torikauppaan ja ammattikeittiöille välitettäväksi. Myös poimija itse
voi myydä marjoja suoraan ammattikeittiöille tai myydä niitä toreilla, jos hän
on hankkinut torimyyntiluvan sen ylläpitäjältä. Tämä puhdistetun marjan osuus
on vajaa kolmannes marjojen kokonaismyyntimäärästä.
Suurin osa myyntiin poimituista
marjoista ostetaan roskaisena. Roskaisena ostetun marjan ostotoiminta on viime
vuosina laajentunut myös eteläisimpään Suomeen lähinnä ulkomaisten poimijoiden
myötä. Roskaisena ostettu marja kuljetetaan sen ostopisteestä saman päivän
aikana suuriin pakastamoihin. Näissä se pakastetaan -40 asteessa ja
puhdistamisen jälkeen varastoidaan alle -18 asteessa.
Roskaisena pakastettavassa marjassa
marjanlehtien merkitys on tärkeää, koska lehdet pitävät marjat erillään
toisistaan, eivätkä ne pakastettaessa paakkuunnu. Marjat puhdistetaan
teollisuuslaitoksissa talvikaudella koneellisesti. Puhdistuksen yhteydessä
värierottelulaitteet ja ilmasuihkut poistavat marjoista kannat, roskat, lehdet,
vieraat ja raaát marjat ym. marjoihin kuulumattomat epäpuhtaudet. Tällainen
marja tunnetaan teollisuudessa ns. IQF (Individually Quick Frozen) -marjana eli
irrallaan pakastettuna marjana.
Teollisuusmarjasta tehdään
tuotteita sekä kotimaahan että ulkomaisissa yrityksissä. Kotimaahan marjasta
menee noin kolmannes ja vientiin kaksi – kolmasosaa. Parhaina vuosina mustikkaa
on viety runsaat neljä miljoonaa kiloa, kuten myös puolukkaa.
Käyttääkö kotimainen teollisuus suomalaista marjaa?
Usein esitetään väitteitä siitä,
ettei suomalainen meijeri-, leipomo-, juoma-, lastenruoka- ym. teollisuus ei
käytä kotimaista marjaa. Tämä ei pidä paikkaansa metsämarjojen osalta. Mustikka
ja puolukka ovat suomalaisissa teollisuuden kuluttajille valmistamissa
tuotteissa alkuperältään pääosin kotimaisia.
Vaikka metsämarjat eivät saa poiminta-
tai tuotantotukia, ovat ne kansainvälisesti kilpailukykyisiä. Metsämarjat kiinnostavat
paitsi suomalaista elintarviketeollisuutta myös kansainvälistä elintarvike-,
lääke- ja ravintolisäteollisuutta ulkomailla. Marjojen terveellisyydestä viime
vuosina eri puolilla maailmaa tehdyt tutkimukset ovat lisänneet luontomme
raaka-aineiden kiinnostavuutta.
Perinteisesti Suomesta on viety
mustikkaa Keski- ja Etelä-Eurooppaan, mutta viime vuosina kysyntä on kasvanut
rajusti Aasian väestörikkaissa maissa. Näissä elintarviketeollisuuden lisäksi
myös lääketeollisuus on lisännyt metsämustikan käyttöään. Suomalaisen mustikan tärkeiksi
vientikohteiksi ovat nousseet Kiina, Japani, Etelä-korea ym. Aasian maat. Näissä
väestöllä on suuri mielenkiinto terveellisiä elintarvikkeita kohtaan. Suomen
luonnossa tehdyt TV-, netti- ja kauppamainokset heijastuvat Suomi-kuvaan
positiivisesti paitsi terveellisten elintarvikkeidemme myös maamme matkailun
edistämisen kannalta.
Lisätietoja:
Simo Moisio, Arktiset Aromit
ry,
puh. 040 – 5801186, Luonnosta Lautaselle -hanke.