Mustikan ostomäärissä
saatiin taas uusi ennätys
Metsämarjoja yritykset ostivat poimijoilta Suomessa viime
kesänä lähes 16,5 miljoonaa kiloa. Määrässä on kasvua edelliseen vuoteen
verrattuna yli kuusi miljoonaa kiloa. Määrään eivät sisälly torikaupan osuus ja
poimijoitten suoramyynnit ammattikeittiöille ja kuluttajille. Ostomäärätiedot pohjaavat Arktiset Aromit
ry:n jäsenilleen tekemään kyselyyn.
Metsämarjojen ostomäärissä mustikan ostot nousivat taas
uuteen ennätykseen yli 7,6 miljoonaan kiloon. 1970-luvulta alkaneen
tilastohistorian edellinen ennätys vuodelta 2012 rikkoutui lähes miljoonalla
kilolla. Mustikan sato oli eteläisessä ja keskisessä Suomessa hyvä, joten
yritysten kutsumat ulkomaiset marjanpoimijat saivat sitä hyvin talteen. Pohjois-Suomeen
mustikasta saatiin edellisvuotta selvästi heikompi sato. Mustikan ja siitä
tehtyjen tuotteiden kysyntä on kansainvälisesti hyvä ja siksi yritykset ovat
panostaneet sen ostoon.
Puolukkaa ostettiin poimijoilta runsaat 8,8 miljoonaa kiloa.
Lisäystä edelliseen vuoteen oli lähes kiuusi miljoonaa kiloa. Puolukasta
saatiin hyvä sato eteläiseen ja keskiseen Suomeen. Pohjois-Suomessa sato oli
heikko.
Muita marjoja marjatukkurit ostivat alle 200 000 kiloa.
Näistä eniten ostettiin lakkaa, 120 000 kg, sitten karpaloa ja
variksenmarjaa. Itä-Lapissa saatiin viime kesänä erittäin heikko lakkasato ja
siksi kokonaisostot jäivät viime vuotta pienemmiksi. Myöskään variksenmarjaa
yritykset eivät saaneet ostettua tarvetta vastaavasti.
Puolukkaa on ostettu 1970-luvun lopulta alkaneen
tilastohistorian aikana keskimäärin lähes viisi miljoona kiloa vuosittain.
Joten viime kesän lukema nousee selvästi yli keskiarvon. Mustikan ostomäärissä
keskiarvo on sen sijaan ollut noin 2,4 miljoonaa kiloa. Viime kesän ostomäärät
ovat siten yli kolminkertaiset tilastohistorian keskiarvoon verrattuna.
Kansainvälisessä marjakaupassa on tapahtunut siirtymää
puolukasta ja puolukkatuotteista kohti mustikkaa ja mustikkatuotteita. Suomessa
ostetuista metsämarjoista päätyy vientiin joko teollisuuspakasteina tai
jalostettuina elintarvikkeina reilusti yli puolet. Marjatuotteiden viennin
kasvu onkin viime vuosina ollut yksi harvoista aloista, jotka ovat pystyneet
kasvattamaan viennin osuutta. Marjayritysten kutsumat ulkomaiset poimijat ovat
mahdollistaneet raaka-aineen talteenoton tehostumisen. Poiminta on ulkomaisten
poimijoitten tulon myötä laajentunut myös koko Suomeen.
Sienten sato oli viime kesänä vaatimaton. Herkkutattia yritykset ostivat noin 65
tonnia, rouskuja 48 tonnia, korvasientä ja kantarellia kumpaakin noin 11 tonnia
ja muita sieniä vajaa viisi tuhatta kiloa. Viime kesänä ostetut marja- ja sienimäärät
tarkentuvat, kun Maaseutuvirasto saa vuosittaisen MARSI -kyselyn valmiiksi
keväällä 2016.
Lisätietoja: Simo Moisio, Arktiset Aromit ry, puh.
040-5801186