Mustikan ja hillan satokausi on alkanut – metsävadelman
alkamassa
Metsämarjojen sesonki on alkanut ja nyt kannattaa poimia
luonnon supermarjat talteen. Marjat ovat ekologista, vähäenergistä ja runsaasti
polyfenoleja, vitamiineja ja kivennäisaineita sisältäviä. Ne ovat ekologisinta
lähiruokaa ja ravintoarvoltaan suomalaista superruokaa. Metsämarjojen
antioksidanttipitoisuudet kestävät vertailun maassamme markkinoitavien superfoodien
kanssa.
Mustikan kukintaa suosi alkukesän lämmin sää. Vaikka kukinta
ei ollut kovin runsas, onnistui pölyttyminen hyvin. Niinpä mustikasta saadaan tasaisesti
satoa koko Suomessa. Mustikka on jo kypsää Etelä- ja Väli-Suomen alueella ja
ensimmäisiä kypsiä marjoja löytää myös Pohjois-Suomessa. Sateen ja helteen
vaihtelu on hyväksi mustikan kasvulle. Näin liika märkyys ei pääse synnyttämään
heikkolaatuista ”savipuolimustikkaa” tai liika kuivuus estämään marjan kasvua.
Hilla on avosoilla ja osittain myös korpisoilla kypsää
poimittavaksi. Sato on avosoilla vaatimaton. Kukinnan onnistumista haittasivat Kainuussa,
Pohjois-Pohjanmaalla, Koillismaalla ja osassa Lappia ukkosmyrskyt ja hallayöt. Puustoisilla
soilla, rämeillä ja korvissa hillan kukinta oli myöhäisempää ja onnnistui
paremmin. Soiden reunamilta marjastaja löytää ensi talven marjat. Hillaa
myyntiin poimivat joutuvat tänä vuonna tekemään pitkiä päivälenkkejä saadakseen
marjoja riittävästi.
Kotitalousmarjastaja voi korvata hillan samansukuisella metsävadelmalla.
Siitä saadaan hyvä sato koko Suomeen. Vadelma on jo kypsää eteläisessä Suomessa
ja kypsyy pohjoisessa parin viikon sisällä. Metsävadelma on maultaan ja
aromiltaan parhaita marjojamme. Sen hyvä sato kannattaa nyt ottaa talteen. Myös
pienyritykset voisivat ostaa poimijoilta vadelmaa nykyistä enemmän ja myydä
sitä kuluttajille.
Juolukka kypsyy metsävadelman kanssa samaan aikaan ja myös
siitä saadaan runsas sato. Kotitalousmarjastajille juolukka on pitkän vartensa
vuoksi helppo poimittava. Sen polyfenolipitoisuudet ovat korkeita. Juolukka on
mustikkaa miedompi monikäyttöinen marja.
Variksenmarja kypsyy myös elokuun alussa. Sen
polyfenolipitoisuus on marjoista korkeimpia. Siksi on ihme, että variksenmarjaa
hyödynnetään erittäin vähän. Sadoltaan marja on mustikan veroinen.
Puolukka kukki lämpimän alkukesän vuoksi etuajassa. Kukinta
ei ollut runsain mahdollinen, mutta myös siitä saadaan satoa koko maassa.
Raakileita näkee kauttaaltaan ja marja kypsyy eteläisessä Suomessa elokuun
puolivälissä ja pohjoisessa elokuun lopulla..
Sadepäivien jälkeen löytää luonnosta myös metsäsieniä.
Punikkitatteja näkee paikoitellen. Myös kantarelleja ja haperoita kannattaa nyt
etsiä. Jos sateita saadaan riittävästi, myös herkkutattien ja rouskujen sato
voi käynnistyä nopeastikin.
Teksti: Simo Moisio, puh. 040-5801186
Lisätietoja marja- ja sienisatoennusteista: www.metla.fi/tiedotteet