Metsävadelma kypsää
poimittavaksi – helle pienensi satoa
Aromikkaan metsävadelman
satokausi on alkanut. Marjat ovat kypsyneet helteisillä säillä nopeasti. Helteiden
vuoksi marjoista osa jää tavallista pienikokoisemmiksi ja näin vadelman satomäärät
jäävät odotuksia pienemmiksi. Koska lakan sato jää paikoitellen hyvin niukaksi,
voivat kotitalousmarjastajat poimia lakan tilalle aromikasta metsävadelmaa.
Metsävadelman kasvupaikkoja
ovat puolivarjoisat paikat: lehtomaiset ja tuoreet
kankaat, ojien ja metsien reunat sekä hakkuaukeat ja tienvarret. Sitä tavataan yleisenä
Oulun korkeudelle saakka, Lapissa se on jo harvinaisempi. Vadelma on kaksivuotinen
pensas. Ensimmäisenä vuotena se kasvattaa vihreät ja haarattomat varret. Vasta
toisena kesänä haarovat varret kukkivat ja tuottavat marjoja. Satokausi alkaa heinä-elokuun
vaihteessa ja kestää syyskuun alkuun asti.
Vadelma on hyvä
C-vitamiinin lähde. Kahdesta desilitrasta vadelmia saa saman verran C-vitamiinia
kuin puolikkaasta kuoritusta appelsiinista. Vadelma on muiden marjojen tapaan
hyvä polyfenolien lähde. Vadelma, lakka ja mesimarja, sisältävät pääosin
ellagitanniineja. Villinä kasvavassa vadelmassa näitä on enemmän kuin viljellyssä
marjassa. Ellagitanniineilla on havaittu mm. haitallisten suolistobakteereiden
kasvua estäviä vaikutuksia ja niiden vaikutusta on tutkittu mm. suolistosyöpien
kannalta.
Vadelma on
parhaimmillaan tuoreena. Siitä valmistuu nopeasti marjasmoothie, johon voit
laittaa esimerkiksi maustamatonta, rasvatonta jogurttia tai kaurajuomaa, leseitä
tai siemeniä tai pähkinöitä. Ainekset sekoitetaan vadelmien kanssa
tehosekoittimessa. Vadelmista voi valmistaa myös marjaisia leivonnaisia ja
jälkiruokia sekä käyttää niitä salaattien koristamiseen ja maustamiseen.
Lisätietoja: Arktiset Aromit ry, Simo Moisio
040-5801186, Ildikó Hytönen 050 502 8077