Metsämarjojen vienti
ylsi uuteen ennätykseen
Metsämarjoja vietiin pakastettuina ja tuoreina viime vuonna
12,4 miljoonaa kiloa. Viennin arvo oli 29,2 miljoonaa euroa. Metsämarjojen
vienti on tällä vuosikymmenellä ollut kasvussa. Tullitilastoista saa selville
pakastettujen ja tuoreitten marjojen viennin määrät. Marjojen osuutta pidemmälle
jalostetuissa elintarvikkeissa ei pystytä tullitilastoista eriyttämään. Marjoista
tehtyjen elintarvikkeiden ja arvoaineiden viennin kehitystä Arktiset Aromit ry
pyrkii kartoittamaan osana tänä vuonna käynnistynyttä hanketta.
Puolukkaa vietiin jäädytettynä noin 5,5 miljoonaa kiloa
arvoltaan 10,7 miljoonaa euroa. Viennin kohdemaista Ruotsi on ohittanut
perinteisesti ykkössijaa pitäneen Saksan. Ruotsiin jäädytettyä puolukkaa
vietiin yli 3,5 miljoonaa kiloa, Saksan viennin jäädessä runsaaseen 1,1
miljoonaan kiloon. Kolmanneksi tärkein vientimaa puolukalle oli Itävalta
runsaan 0,6 miljoonan kilon ja 1,4 miljoonan euron osuudella. Pakastettua puolukkaa
viedään kahteenkymmeneen eri maahan.
Tuoreena puolukkaa vietiin yli 1,6 miljoonaa arvoltaan 2,5
miljoonaa euroa. Tuoretta puolukkaa vietiin Ruotsiin 1,6 miljoonaa kiloa ja
jonkin verran Norjaan. Ruotsin osuus puolukan vientimaana on noussut rajusti
2000 -luvulla. Marja menee osaksi ruotsalaiselle teollisuudelle
jalostettavaksi, ja ruotsalaisyritykset hoitavat lopputuotteiden viennin
maailman eri maihin. Esimerkiksi IKEA:n tavaratalot käyttävät ja myyvät
globaalisti paljon puolukkahilloa ja puolukkatuotteita.
Pakastettua mustikkaa vietiin 5,2 miljoonaa kiloa, 15,2
miljoonan euron arvosta. Tärkein viennin kohdemaa oli Kiina. Sinne mustikasta
päätyi 2,3 miljoonaa kiloa, arvoltaan noin kahdeksan miljoonaa euroa. Ruotsi on
noussut myös pakastetun mustikan viennissä toiselle sijalle. Sinne mustikkaa
vietiin 2,7 miljoonaa kiloa lähes 6,5 miljoonan euron arvosta. Pakastetun
mustikan viennissä Puola oli noussut kolmannelle sijalle, Japanin pudottua
vientimaana neljänneksi. Mustikan vientimaita oli kymmenkunta. Tuoreena
mustikkaa vietiin pääosin Ruotsiin yli 0,4 miljoona kiloa 0,8 miljoonan euron
arvosta.
Suomessa marjayritykset ovat pyrkineet tuotteiden jalostusarvon
kasvattamiseen. Osittain tässä on onnistuttu ja saatu vientiin uusia tuotteita,
kuten marjajauheet, kuivatut marjat, marjasiemenöljyt, kosmetiikkatuotteet,
glögit, liköörit jne. Metsämarjojen vienti jalostamattomana on kuitenkin
lisääntynyt erityisesti Ruotsiin. Sieltä osa marjoista päätyy pidemmälle
jalostettuina tuotteina kansainvälisille markkinoille. Ruotsissa valtion
kuljetustuet ovat Suomea korkeammat. Tämä lienee osasyy suomalaisen
raaka-aineen päätymiseen jalostettavaksi sinne.
Tuotekehitykseen ja markkinointiin on Suomessa panostettava.
FINPRO onkin saanut rahoitusta elintarvikevientiohjelmaan, jossa myös marjoja
vievät yritykset ovat mukana. Vielä enemmän olisi tuettava tuotekehitystä. Tuotekehityksen
avulla marjoista ja prosessoinnin sivuvirroista voidaan eristää arvoaineita,
joiden viennistä saadaan korkea hinta. Esimerkiksi Kiinaan voidaan lisätä myös kuluttajatuotteiden
vientiä ja saada siten lisää jalostusarvoa ja työtä Suomeen.
Teksti: Simo Moisio, puh. 040-5801186, Arktiset Aromit ry