Sienisato on tänä vuonna erityisen runsas. Viime päivinä
on Arktiset Aromit ry:n vuoden sieneksi valitsema herkkutattikin alkanut
tuottaa uutta satoa, rouskujen, haperoiden, kantarellien ym. sienten lisäksi.
Arktiset Aromit ry:n kaksivuotisen Hyvinvointia Luonnosta
-hanke toteuttaa tänä syksynä Koko Suomi
Sienestää -kampanjan yhteistyössä marttojen kanssa. Kampanjassa martat
järjestävät neuvontatilaisuuksia eri puolilla Suomea. Tilaisuuksiin martat
kokoavat esille tavallisimpia sieniä ja jakavat hankkeen painamaa Suupaloja seitsemästä sienestä -esitettä
tapahtumien kävijöille.
Kampanjan esitteessä on ohjeita metsäsienten käsittelyyn,
ruoanvalmistukseen ja säilöntään. Esiteltävät sienet ovat herkkutatti,
karvarousku, kangasrousku, kangashapero, kantarelli, lampaankääpä ja
suppilovahvero. Näistä kaikista martat ovat ideoineet esitteeseen myös
ruokaohjeet. Säilöntäohjeita esitteessä on kuivaamisesta, suolaamisesta,
pakastamisesta ja marinoinnista.
Herkkutatti
on vuoden sieni
Arktiset Aromit ry on valinnut herkkutatin vuoden
sieneksi. Sitä löytyy runsaasti luonnosta tällä hetkellä ainakin itäisessä ja
pohjoisessa Suomessa. Suomesta herkkutattia viedään Italiaan ja muualle Etelä-
ja Keski-Eurooppaan. Viime vuosina herkkutatin käyttö on lisääntynyt myös
kotimaassa.
Herkkutatti suosii kasvualueenaan tuoreita havu- ja
lehtimetsiä, erityisesti kuusikoita. Metsän valoisat reunat ja polkujen varret
ovat parhaita kasvupaikkoja. Tummanruskealakkinen männynherkkutatti puolestaan
viihtyy mäntykankailla.
Herkkutatin satokausi vaihtelee vuosittain. Tänä vuonna
sen ensisato nousi Etelä- ja Keski-Suomessa jo alkukesästä. Pohjois-Suomessa
herkkutattisato sen sijaan alkoi vasta viime viikolla.
Myyntipoimija voi hyvän paikan löytäessään saada sientä
päivässä talteen runsaasti ja ansaita hyvät tattirahat. Herkkutatti pilaantuu
luonnossa nopeasti, erityisesti lämpiminä ja sateisina kesinä. Siksi herkkutatit kannattaa poimia nuorina,
jolloin toukat eivät ehdi vallata sientä.
Herkkutatin proteiinipitoisuus on samaa luokkaa herneen
kanssa. Tatit sisältävät myös B-ryhmän vitamiineja sekä D-vitamiinia. Kivennäis-
ja hivenaineista herkkutatissa on merkittäviä määriä kaliumia, sinkkiä ja
seleeniä.
Lisätietoja:
Arktiset Aromit ry, Hyvinvointia Luonnosta
-hanke
Simo Moisio , puh. 040-5801186 ,
Arja Hopsu-Neuvonen Marttaliitto, puh.
050-5118116