Arktiset Aromit ry
Tiedote
Metsämarjoja ja sieniä vietiin pakastettuina ja tuoreina
viime vuonna noin 8,7 miljoonaa kiloa. Viennin arvo oli noin 23,5 miljoonaa
euroa. Metsämarjojen vientimäärä on säilynyt viime vuodet melko vakiona.
Kansainvälisen kysynnän kasvaessa kotimaan teollisuus on lisännyt erityisesti
marjojen käyttöä tuotteissaan ja siksi raaka-ainetta ei ole riittänyt viennin
kasvattamiseen. Marjoja vievillä yrityksillä on viime vuosina ollut vaikeuksia
saada raaka-ainetta kysyntää vastaavasti.
Puolukan viennin määrä oli viime vuonna noin 3,8 miljoonaa
kiloa ja arvo 7,9 miljoonaa euroa.
Viennin kohdemaat ovat säilyneet hyvin pitkään vakioina.
Saksa on tärkein vientimaa ja sinne puolukkaa vietiin teollisuudelle 1,6
miljoonaa kiloa. Itävalta on toiseksi tärkein ja viennin määrä sinne oli
miljoona kiloa. Kolmantena oli Ruotsi, jonne pakastepuolukkaa vietiin 0,6
miljoonaa kiloa. Pienempiä määriä vietiin mm. Belgiaan, Viroon, Sveitsiin,
Latviaan, Japaniin, Hong Kongiin, Singaporeen jne. Puolukan viennin kohdemaita
on parisenkymmentä ja viime vuosina uusina ovat tulleet mukaan Aasian maat sekä
uudet EU:n jäsenmaat.
Mustikan viennin kohdemaat ovat kokeneet suurimman muutoksen
viimeisen kymmenen vuoden aikana. Pakastettuna ja tuoreena mustikkaa vietiin 4,4
miljoonaa kiloa arvoltaan 12,3 miljoonaa euroa. Tärkein mustikan vientimaa oli
Kiina, jonne mustikkaa vietiin 3,1 miljoonaa kiloa. Toisena tuli Japani 0,4
miljoonan kilon osuudella. Lähes samaan kilomäärään ylsi myös Saksa. Mustikan
viennin kohdemaita oli toistakymmentä. Aasian maat ovat kasvattaneet viime
vuosina osuuttaan Euroopan maiden kustannuksella.
Metsäsienistä herkkutatin vienti vaihtelee suuresti
vuosittain kunkin vuoden sadon mukaan. Viime vuonna herkkutattia vietiin 482
tonnia ja 2,8 miljoonan euron arvosta. Määrästä 389 tonnia vietiin Italiaan.
Herkkutatin viennissä määrät muihin maihin ovat Italian jälkeen hyvin pieniä.
Hyvinä satovuosina sientä on viety pieniä määriä myös muihin Keski- ja
Etelä-Euroopan maihin.
Marjojen ja sienten viennin osalta voidaan tarkemmin saada
tietoa vain pakastettuina ja tuoreina sellaisenaan viedyistä tuotteista. Marjoista
aiempaa enemmän viedään pidemmälle jalostettuna ja monilta prosessoiduilta
tuotteilta puuttuu tullikoodi. Prosessoitujen tuotteiden valmistusaineita ei
myöskään saada tullitilastoista selville.
Metsämarjoja viedään melko tasaisesti kautta koko vuoden.
Loka-joulukuussa vienti on hieman muita kuukausia suurempaa. Herkkutatin vienti
sen sijaan on enemmän sesonkiluonteista ja painottuu syys-joulukuulle. Metsämarjojen
ja sienten merkitys Suomi-kuvan kannalta on paljon viennin arvoa suurempi.
Luonnontuotteiden avulla luodaan kuvaa Suomen luonnon puhtaudesta, jokamiehenoikeuksista, ilman hiilijalanjälkeä
tuotettujen raaka-aineiden terveellisyydestä, suomalaisesta maaseutumaisesta elämäntavasta
ja lisätään Suomen kiinnostavuutta matkailukohteena.
Teksti: Simo Moisio