Jokamiehenoikeudet tulisi
opettaa peruskouluissa
Arktiset
Aromit ry järjesti peruskoulun kuudensille luokille suunnatun
Luonnontuotekisan. Sen tavoitteena oli lisätä nuorten kiinnostusta meitä
ympäröivään luontoon ja luonnon hyötykasveihin. Kevätlukukaudella alakouluja
haastettiin mukaan kampanjaan ja pyydettiin luokanopettajia tilaamaan kisan
toteutusta varten Luokasta Luontoon -oppaat ja kisassa oppilaille
järjestettävän testin aineistot.
Kisan
toteutuksessa opettajat ensin opettivat saamansa aineiston avulla yleisimmät
luonnonmarjat, -sienet ja yrtit sekä jokamiehenoikeudet ja sen jälkeen pitivät
opitusta testin oppilaille. Kouluilla
oli aikaa järjestää testi lokakuun loppuun mennessä ja lähettää sitten
testin tulokset Arktiset Aromit ry:lle.
Jokamiehenoikeuksien
huono tuntemus yllätti järjestäjät
Kisaan
osallistui 54 koulua 16 eri maakunnasta. Kisan kysymyksissä maksimipistemäärä
oli 19. Vastauksensa lähettäneiden koulujen keskiarvot vaihtelivat 11,2:n ja 19
pisteen välillä. Kaikkien osallistuneitten koulujen keskiarvo oli 13,8 pistettä. Peruskouluissa on siten paljon
parannettavaa luonnontuotteita ja jokamiehenoikeuksia koskevassa opetuksessa.
Jokunen
koulu palautti kaikkien oppilaidensa kysymyslomakkeet. Myös Arktiset Aromit järjesti testin 68
oppilaalle. Noista oppilaskohtaisista tuloksista käy ilmi, että
jokamiehenoikeuksia koskeviin kysymyksiin aniharva vastasi oikein. Oppilaat ja
usein myös luokanopettajat pitävät kuusenkerkkien ja koivunlehtien keräämistä jokamiehenoikeuksiin
kuuluvana, kun toiminta vaatii
maanomistajan luvan.
Jokamiehenoikeudet
pitäisi sisällyttää Suomessa peruskoulujen opetussuunnitelmiin.
Jokamiehenoikeudet ovat tärkeä Suomen matkailun vetovoimatekijä ja siksi
kaikkien suomalaisten tulisi ne tuntea. Alaluokilla aihe sopisi ympäristö- ja
luonnontiedon opetukseen ja yläluokilla biologian ja kotitalouden opetukseen.
Jokamiehenoikeuksia käsittelevässä opetusjaksossa tulisi käydä läpi kasvien
keruun, kalastuksen ja luonnossa liikkumisen
lisäksi luonnon puhtaanapitämisen tärkeys. Suomella olisi nuorten
siisteyskäyttäytymisessä paljon opittavaa esimerkiksi Aasian maitten nuorten
käyttäytymistavoista.
Marjoista mustikka oli nuorten
keskuudessa suosituin
Kisassa
toteutettuun arvontaan osallistui 852
oppilasta 16:sta eri maakunnasta. Osallistujia oli eniten Uudeltamaalta (98 kpl) ja vähiten Lapista (8
kpl). Arvontalipukkeessa kysyttiin, mistä marjasta nuori pitää eniten. Luonnonmarjoista ylivoimainen suosikki oli
mustikka (506 kpl), toiseksi suosituin vadelma ja kolmantena ahomansikka. Lakka ja
puolukka jakoivat seuraavat sijat. Muita mainittuja luonnonmarjoja olivat mm.
karpalo, tyrni, variksenmarja ja juolukka.
Vastaajista
584 kertoi ainakin joskus syöneensä sieniruokaa. 252 ei ollut syönyt mitään sieniruokaa ja
heistä 151 kertoi syyksi, että ei pidä sienistä. Sienikastikkeita ja -keittoja
mainitsi moni maistelleensa ja yksi kertoi herkutelleensa myös mustatorvi
sipseillä. Vanhempien sienten käyttötottumukset
heijastuivat suoraan nuorten sienten käyttöön.
Vastaajista
475 kertoi maistaneensa ainakin joskus jotain luonnonyrttiä. 255 vastannutta ei ollut maistanut mitään
luonnonyrttejä lainkaan. Nokkonen oli suosituin villiyrtti. Nokkosletut
muistettiin parhaiten yrttejä sisältävänä ruokalajina. Luonnonyrttejä oli
maisteltu myös keitoissa, salaateissa ja yrttijuomissa. Ketunleipä ja
kuusenkerkkä olivat nokkosen jälkeen seuraavaksi maistelluimpia luonnonyrttejä.
Arktiset
Aromit ry:n toteuttama kampanja oli osa Hyvinvointia Luonnosta -hanketta, jota
rahoittaa Maaseutuvirasto.
Lisätietoja:
Simo Moisio, Arktiset Aromit ry, puh. 040-5801186