Ehkäisevätkö marjat syöpää?
Lääketieteen
tohtori Gary Stoner Wisconsinin Lääketieteellisestä
korkeakoulusta vieraili Suomessa VTT:n seminaarissa kertomassa marjojen syöpää ennaltaehkäisevistä
vaikutuksista. Tutkijat
ovat löytäneet marjoista syöpää ehkäiseviä ja sen etenemistä hidastavia
ainesosia. Sekä Yhdysvalloissa että Suomessa Helsingin yliopiston tutkimuksissa
on saatu samansuuntaisia tuloksia.
Stoner
kertoi esitelmässään sekä ihmisillä että koe-eläimillä tehdyistä
marjatutkimuksista. Stoner kuvasi Kiinassa tehtyä tutkimusta. Siinä oli mukana 75
koehenkilöä, joilla oli todettu ruokatorven syöpä. Näistä toiselle ryhmälle
annettiin 30 grammaa ja toiselle 60 grammaa päivässä pakastekuivatuista
mansikoista tehtyä mansikkajauhetta veteen liotettuna. Tutkimuksen kesto oli
kuusi kuukautta. Ennen hoidon käynnistymistä otettiin koepala kasvuhäiriökohdasta,
samoin hoidon päättymisen jälkeen. Tutkimus osoitti, että marjat vähensivät
merkittävästi kudosvaurioita ja syövän vaurioittamassa kudoksessa havaittiin
lievää palautumista. Syöpäsolujen lisääntyminen väheni vaurioituneissa kudoskohdissa.
60 gramman päiväannos oli riittävä aikaansaamaan muutokset.
Toisena
esimerkkinä Stoner kertoi paksusuolisyöpätutkimuksesta. Siinä oli mukana 30 potilasta,
jotka nauttivat pakastekuivatusta mustavadelmasta tehtyä seosta 20 grammaa
kolmesti päivässä 1 – 9 viikon ajan. Myös tässä tutkimuksessa otettiin ennen ja
jälkeen hoidon koepalat terveestä ja syövän vaurioittamasta kudoksesta sekä näytteet
verestä ja virtsasta. Tulokset osoittivat, että hoidolla oli paksusuolisyövän aiheuttamien
biokemiallisten muutosten osalta edullinen vaikutus syövän biokemiallisiin
tunnusmerkkeihin.
Kolmantena
esimerkkinä Stoner kertoi kokeesta, jossa oli tutkittu marjojen vaikutusta
familiaaliseen adenomatoosiin. Tässä suvuittain esiintyvässä paksusuolen
polyyppitaudissa kehittyy paksusuoleen polyyppejä, jotka voivat johtaa
paksusuolisyöpään. Syöpää ehkäisevät aineet voivat vähentää polyyppien
tartuntapintaa ja tällä tavoin ehkäistä syövän syntyä. Ennen ja jälkeen tutkimusta otettiin
koehenkilöitten suolen terveestä ja polyyppien vaurioittamasta kudoksesta
koepalat, joista laskettiin polyyppien määrät. Lisäksi otettiin veri- ja
virtsanäytteet. Tutkimus kesti 36 viikkoa. Koehenkilöistä seitsemän nautti placebo
seosta 60 grammaa päivässä ja käytti mustavadelma -peräpuikkovoidetta 1,4
grammaa päivässä. Toinen seitsemän henkilön koeryhmä söi mustavadelmasta tehtyä
jauheseosta 60 grammaa päivässä ja käytti mustavadelma -peräpuikkovoidetta 1,4
grammaa päivässä. Kokeen päättymisen jälkeen laskettiin marjahoidon vaikutus
polyyppien määrään ja kokoon FAB potilaitten keskuudessa. Keskimääräinen
polyyppien määrän väheneminen oli 26 prosenttia ja keskimääräinen polyyppien
koon pieneneminen 20 prosenttia kokeen päätösvaiheessa.
Neljäntenä
tutkimuksena Stoner kertoi suun limakalvolla esiintyvästä suusyövästä. Sitä
esiintyy USA:ssa yli 48 000 tapausta vuodessa ja syöpään kuolee yli 11 000
henkilöä. Ennuste syövän paranemisen osalta on alle 50 prosenttia. Ensisijaisena
hoitona käytetään leikkausta, syövän uusiutuminen on kuitenkin yleistä. Siksi
etsitään uudenlaisia hoitomenetelmiä. Marjatutkimuksessa
oli mukana 20 koehenkilöä, jotka laittoivat neljä kertaa päivässä kuuden viikon
ajan kaksi grammaa mustavadelmasta tehtyä geeliä (10 %) paikallisesti suun
kasvainkohtaan. Geelin turvallisuutta oli aiemmin testattu kymmenellä terveellä
koehenkilöllä. Tutkimusten tulokset osoittavat, että marjageeli vähensi ihon
kudoksen kasvuhäiriöiden kehitysastetta 60 %:lla koemenetelmällä hoidetuissa
kohdissa. Lisäksi hoito vähensi tulehdusarvoja ja palautti heterozygoottien määrää
kasvaingeeneissä.
Luentonsa
yhteenvetona Stoner mainitsi, että marjojen ja marjatuotteiden käyttö syövän
ehkäisyssä on turvallista, koska suuriakin marjamääriä siedetään hyvin. Antosyaanien
ja ellagihappojen pitoisuus veressä nousee vain alle prosenttiin koehenkilöille
annettujen annosten pitoisuuksista. Veressä pitoisuus nousee nopeasti ja on korkeimmillaan
1-2 tunnin kuluttua nauttimisesta, virtsassa pitoisuudet ovat korkeimmillaan
4-6 tunnin kuluttua nauttimisesta. Marjat alentavat hapettumisstressin biokemiallisia
tunnusmerkkejä ja tulehdusarvoja, vähentävät paksusuolisyöpäsolujen
lisääntymistä, lisäävät verisuonten muodostumista ja lisäävät kasvainsolujen kuolemia.
Marjat saattavat myös vähentää ruokatorven polyyppeja familiaalisen
adenomatoosin potilaissa. Amerikkalaistutkimuksissa
on todettu, että marjoista voi olla hyötyä myös syövän säteilyhoidon
kestämisessä. Syöpätutkija Gary Stoner uskoo marjoista olevan hyötyä myös
esimerkiksi diabeteksen ja Alzheimerin taudin hoidossa.
Marjoista
saadaan mm. kuitua (runsaasti pektiiniä), A, C ja E-vitamiineja, foolihappoa,
kalsiumia ja seleeniä sekä ennen kaikkea runsaasti polyfenoleja, kuten flavonoideja
(flavonolit ja antosyaanit), fenolihappoja, tanniineja (proantosyanidiinit ja ellagitanniinit),
lignaaneja ja stilbeenejä (resveratroli). Marjoja voidaan käyttää sellaisenaan
ja eri valmisteina, kuten jauheina, uutteina, hyytelöinä, voiteina, pillereinä
jne.
Suomalaiselle
elintarvike-, ravintolisä- ja lääketeollisuudelle tutkimusten tulokset antoivat
positiivisen viestin. Maassamme, jossa marjoja on runsaasti ja edullisesti
saatavilla, on erinomaiset mahdollisuudet kehittää marjatuotteita, joilla on
terveyttä edistäviä ja sairauksia ennaltaehkäiseviä tai hoitavia vaikutuksia. Marjat
sisältävät syöpää ennaltaehkäiseviä ainesosia, joiden pitoisuutta voidaan
tuotteissa rikastaa poistamalla marjoista vettä esimerkiksi kuivattamalla ja
jauhamalla.
Terveysvaikutusten
aikaansaanti edellyttää marjojen runsasta ja säännöllistä käyttöä läpi elämän. Nykyiset
marjojen päivittäiset käyttömäärät eivät Suomessa vielä ole riittäviä, vaan
terveyshyötyjen aikaansaamiseksi marjojen käyttöä tulisi väestötasolla selvästi
lisätä
Teksti:
Simo Moisio, Arktiset Aromit ry, puh. 040-5801186
Julkaisuja:
Chen T. et al.,
Cancer Prev.Res.5: 41, 2012
Wang LS et al., Clinical Cancer Res. 2011; 17:598
Shumway BS. et al. Clinical Cancer Res.14:2412-30, 2008
Stoner GD.
et al, J Clin Pharmacol. 45: 1153, 2005
Stoner G.
Cancer Prev. Res. 2:187, 2009
Kresty LA. et al. Nutr Cancer 54(1) 148-156, 2006