Arktiset Aromit ry
Tiedote
Alakouluissa marjaretket ovat usein osa koulun jokavuotista toimintaa. Yläkouluissa sen sijaan marjaretkiä tehdään vain satunnaisesti tai ei koskaan. Tällaisia tuloksia sai Marianne Juola Itä-Suomen yliopiston soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osastolle tekemässään kotitaloustieteen pro gradu -tutkielmassa. Tutkielma tehtiin Arktiset Aromit ry:n Koulumarjahankkeen toimeksiantona ja siinä kartoitettiin myös koulumarjaviikon toteutumista ja peruskoulun seitsemännen luokan oppilaiden luonnonmarjojen poimintaan ja käyttöön vaikuttavia tekijöitä.
Kyselyyn vastanneitten 193 opettajan mielestä peruskouluissa marjaretkien toteutusta rajoittavia tekijöitä ovat muun muassa kuljetuskustannukset, lähimetsien marjasadon vähentyminen, kiire sekä turvallisuuteen liittyvät tekijät, kuten suuret ryhmäkoot. Kouluissa tehtävien marjaretkien määrä oli säilynyt viime vuosina ennallaan.
Opettajien mielestä luonnontuotteiden käsittelyä oppikirjoissa olisi tarpeen lisätä. Heidän mieles-tään oppilaat eivät saa nykyisistä oppikirjoista riittävästi tietoa jokamiehenoikeuksista sekä luonnonmarjoista ja niiden käytöstä. Opettajat pitävätkin oppikirjojen lisäksi oppilaille jaettavia oheismateriaaleja tärkeinä luonnontuotteita koskevassa opetuksessa.
Tutkimus antoi tietoa siitä, miten perusopetuksessa käsitellään luonnonmarjoja ja minkälaisia toimenpiteitä edellytetään, että luonnonmarjojen asema perusopetuksessa vahvistuisi. Tarvittaisiin muutoksia aina valtakunnallisella opetussuunnitelmatasolla asti, jotta luonnonmarjojen hyödyntäminen saataisiin näkyvämmin esille oppikirjoihin. Opetussuunnitelmiin tehtävä muutos mahdollistaisi myös sen, että paikallisella tasolla panostettaisiin enemmän raha- ja aikaresursseja luonnonmarjoihin liittyvään opetukseen.
Tut¬kimuksen toisessa osassa tutkittiin peruskoulun seitsemäsluokkalaisten luonnonmarjatietämystä, luonnonmarjojen käyttötottumuksia ja poimintaan osallistu¬mista sekä Koulumarjaviikon vaikutuksia edellä mainittuihin asioihin. Oppilaiden osalta kyseessä oli eräänlainen interventio-tutkimus, jossa interventioksi määriteltiin Koulumarjaviikkoon osallistuminen, kuten marjaretkien tekeminen, marjaruokien valmistaminen ja luonnonmarja-asian käsittely eri oppiaineiden tunneilla. Nämä koulut valittiin maantieteellisesti neljältä eri alueelta: Etelä-, Itä- ja Länsi-Suomesta sekä Lapista. Tutkimukseen osallistui 218 peruskoulun seitsemännen luokan oppilasta.
Luonnonmarjojen poiminta ei ole kaikkien seitsemäsluokkalaisten mieleen, mutta enemmistö poimii luonnonmarjoja kerran tai kahdesti vuodessa. Mustikka, puolukka ja vadelma olivat vastaajien keskuudessa tutuimmat sekä yleisimmin poimitut luonnonmarjat. Tutkimukseen osallistuneiden oppilaiden luonnonmarjojen käyttömuodot olivat hyvin perinteisiä: oppilaat söivät luonnonmarjoja yleisimmin sellaisenaan tai mehuissa, kiisseleissä ja leivonnaisissa. Oppilaat pitävät luonnonmarjojen käyttöä tärkeänä.
Tutkielma tehtiin osana Arktiset Aromit ry:n koulumarjahanketta, jonka rahoittajana toimi Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelma. Tutkielma on luettavissa kokonaisuudessaan Arktiset Aromit ry:n kotisivuilta. Alhaisen vastausprosentin vuoksi tutkimus ei anna luotettavaa kuvaa Koulumarjaviikkoon osallistumisesta koko valtakunnan tasolla.
Lisätietoja:
Marianne Juola, puh. 0408235912,
Simo Moisio, puh. 040-5801186