Jäkälä ja sammal

Palleroporonjäkälä Cladonia stellaris

Isohirvenjäkälä eli islanninjäkälä Cetraria islandica

Taloudellisesti merkittävin Suomesta kerättävä jäkälä on palleroporonjäkälä (Cladonia stellaris). Sitä käytetään mm. kukkasidonnassa, hautaseppeleissä, koriste-esineissä, somistuksessa ja pienoismalleissa. Jäkälän keruu on keskittynyt Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalle sekä Kainuun alueelle. Käsitellylle ja värjätylle jäkälälle on kysyntää sekä kotimaassa että ulkomailla monipuolisena käsityö-, sisustus- ja pehmustemateriaalina. Islanninjäkälää eli isohirvenjäkälää (Cetraria islandica) käytetään koristetarkoitusten lisäksi elintarvike-, lääke- ja kosmetiikkateollisuudessa. Jäkälän keruuseen tarvitaan maanomistajan lupa. 

Jäkälä kerätään syksyllä kosteana. Kuivalla säällä jäkälä murenee helposti käyttökelvottomaksi. Keruualueelta kerätään kerrallaan noin 20-30 prosenttia jäkälästä ja alueelta voidaan nostaa uudestaan jäkälää viiden vuoden kuluttua. Jäkälää käytetään koristekäytön lisäksi porojen ruokintaan. Jäkälän keruuseen tarvitaan maanomistajan lupa.

Sammalta käytetään nykyisin pääasiassa koristetarkoituksiin lähinnä kukka-asetelmien pohjana, köynnöksissä ja kuivakukkatöissä sekä sammalpalloissa. Sammalen keräys Suomessa kaupallisiin tarkoituksiin on vielä vähäistä. Sammalta voi kerätä varhaisesta keväästä lumipeitteen tuloon asti. Keruuseen tarvitaan maanomistajan lupa.

Sammal

Sammalta käytetään nykyisin pääasiassa koristetarkoituksiin lähinnä kukka-asetelmien pohjana, köynnöksissä ja kuivakukkatöissä sekä sammalpalloissa. Sammalen keräys Suomessa kaupallisiin tarkoituksiin on vielä vähäistä. Sammalta voi kerätä varhaisesta keväästä lumipeitteen tuloon asti. Keruuseen tarvitaan maanomistajan lupa.