Turun
yliopiston tiedote
Männyn yhdisteistä apua syövän ehkäisyyn
ja hoitoon
Männyn biokemikaalit saattavat tulevaisuudessa olla syöpien hoito- ja
torjuntakeino sekä vähentää lihavuuden haittoja. Lauri Polarin Turun yliopistolle tekemässä väitöstutkimuksessa osoitettiin
havupuista eristettyjen yhdisteiden olevan mahdollisesti hyödynnettävissä
yleisten sairauksien, kuten eturauhassyövän torjunnassa.
- Tulostemme mukaan männyn sisäoksasta eristetyt polyfenolit
hidastivat syöpäsolujen kasvua estämällä niiden jakautumista ja herkistämällä
niitä solukuolemalle. Männyn sisäoksauute osoittautui eläinkokeissa hyvin
siedetyksi ja sen sisältämät polyfenolit, kuten pinosylviinit ja lignaanit,
imeytyivät ruuansulatuksessa nopeasti. Päivittäinen annos männyn
sisäoksauutetta hidasti myös eturauhassyövän kasvua, Polari sanoo.
Polarin mukaan havupuut ovat hyviä polyfenolien lähteitä, koska varsinkin
niiden sisäoksissa fenolisten yhdisteiden pitoisuudet ovat erittäin korkeita.
– Ravintoon sekoitettu männyn sisäoksauute alensi matala-asteista
lihavuuden aiheuttamaa tulehdusta rasvakudoksessa. Samalla väheni myös
tulehduksen stimuloima aromataasigeenin ilmeneminen siirtogeenisissä hiirissä.
Näillä havainnoilla voi olla vaikutusta lihavuuden haittojen, kuten
hormonaalisten syöpien ja miesten testosteronivajeen ehkäisyssä, Polari sanoo.
Polari kertoo, että rakenteeltaan samankaltaisia molekyylejä kuin
havupuiden yhdisteet, esiintyy runsaasti myös terveellisenä pidetyssä ruokavaliossa.
Esimerkkeinä hän mainitsee polyfenolit marjoissa, rypäleissä, ja pellavan
siemenissä, joiden kulutus on yhdistetty käänteisesti muun muassa joidenkin
syöpien esiintymiseen sekä lihavuuteen liittyviin haittoihin.
Hemiselluloosa on huonosti hyödynnetty
luonnonvara
Väitöstutkimuksessa saadut tulokset paljastavat, että havupuiden
hemiselluloosa lisää suoliston hyödyllisten bakteerien, bifidobakteerien ja
laktobasillien, kasvua. Nämä probioottiset bakteerit voivat käyttää muuten
huonosti sulavaa hemiselluloosaa ravintonaan.
– Tulos avaa ovea jatkotutkimuksille hemiselluloosan hyödyntämisestä
ravinnossa, erityisesti terveysvaikutteisissa elintarvikkeissa, Polari sanoo.
Hemiselluloosa on yleisimpiä biomolekyylejä, mutta havupuiden hemiselluloosalle
on toistaiseksi vain vähän käyttösovelluksia. Polarin mukaan puut tuottavat
valtavan määrän muitakin yhdisteitä. Selluloosaa lukuun ottamatta suuri osa
havupuiden tuottamista yhdisteistä jää hyödyntämättä.
Tutkimuksen tulokset kannustavat erilaisten sovellusten etsimiseen
erityisesti lääketutkimuksen ja funktionaalisten elintarvikkeiden aloilla.
– Tuloksemme tukevat sitä, että havupuista ja metsäteollisuuden sivuvirroista
eristettävissä olevien yhdisteiden hyödyntäminen terveydellisiin tarkoituksiin
voisi olla osa modernia biotaloutta. Näillä biomolekyyleillä saattaa olla
vaikutusta useisiin yleisiin sairauksiin, joten tuloksemme voivat johtaa sekä
terveyttä edistäviin että taloudellisesti merkittäviin sovelluksiin, Polari
sanoo.
Väittelijän yhteystiedot: puh.050 5959147, sähköposti lamipo[at]utu.fi
Linkki tutkimukseen:
http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/104374/AnnalesD1173Polari.pdf?sequence=2