Tutkijat ovat kohdistaneet viime vuosina huomionsa huonommin tunnettuihin
ja maailmalla vähemmän hyödynnettyihin syötäviin marjoihin. Tällaisia marjoja
ovat muun muassa variksenmarja, puolukka ja pihlajanmarja. Villit marjat
sisältävät usein enemmän antioksidantteja ja terveellisiä fenoliyhdisteitä
viljeltyihin sukulaisiinsa verrattuna. Erityisesti variksenmarja (Empetrum nigrum) sisältää runsaasti
antioksidantteja.
Lähde: Halvorsen ym. 2002
Variksenmarja kasvaa yleisenä koko pohjoisella pallonpuoliskolla, niin
Euraasiassa kuin Pohjois-Amerikassa. Marjat ovat mietoja, lievästi happamia ja
karvaita, ja maku paraneekin pakastamisen jälkeen. Variksenmarjoja käytetään
erityisesti mehuissa, hilloissa ja viineissä. Marjan terveyttä edistävät
vaikutukset johtuvat korkeista polyfenolipitoisuuksista: variksenmarjat
sisältävät erityisen runsaasti flavonoleja (kversetiiniä, kemferolia,
myrisetiiniä) ja antosyaaneja.
Tutkimuksien mukaan variksenmarjojen fenoliyhdisteillä on
antioksidanttisia, anti-inflammatorisia (tulehdusta ehkäiseviä) ja
antikarsinogeenisia (syöpää ehkäiseviä) vaikutuksia:
-
Antioksidanttinen vaikutus: antioksidantti on
kemiallinen yhdiste, joka tasapainottaa oksidatiivisen stressin aikaansaamia
haitallisia reaktioita ja on siten välttämätön elimistön terveenä säilymiselle.
Tutkimusten mukaan variksenmarja on yksi voimakkaimmista
antioksidanttimarjoista. Se sisältää enemmän antioksidantteja kuin esimerkiksi
mustaherukka, pensasmustikka, mansikka ja vadelma. Tutkimukset ovat osoittaneet,
että variksenmarjauutteen antioksidantit suojaavat tehokkaasti vapaiden
radikaalien aiheuttamilta vaurioilta. -
Tulehdusta ehkäisevä
vaikutus: variksenmarjaa
on käytetty perinnelääkinnässä tulehdussairauksien hoidossa.
Soluviljelykokeessa havaittiinkin, että variksenmarjan maanpäällisistä osista
eristetty uute vähensi tulehduksen aiheuttajan erittymistä. Siten
variksenmarjasta eristetyillä ainesosilla voi olla potentiaalia
tulehdussairauksien hoidossa. -
Antimikrobinen vaikutus: eniten variksenmarjasta on
tutkittu sen antimikrobisia vaikutuksia. Tutkimuksissa on osoitettu, että
variksenmarjauute torjui muun muassa seuraavia bakteereja: Bacillus cereus (ruokamyrkytykset), Campylobacter jejuni (ruokamyrkytykset), Staphylococcus aureus (infektiot), Staphylococcus epidermis (infektiot), Escheria coli (infektiot) ja Bacillus
subtilis (ruokamyrkytys). -
Syöpää ehkäisevä vaikutus: tutkimuksien mukaan
variksenmarjan ainesosat suojaavat soluja UVB-säteilyltä ja estävät
solukuolemia. -
Antidiabeettinen vaikutus: variksenmarja voi vähentää
aterianjälkeistä hyperglykemiaa (korkeaa verensokeria) hidastamalla
hiilihydraattien pilkkoutumista.
Lähde:
Jurikova, T., Mlcek, J., Skrovamkova, S., Balla, S., Sochor, J., Baron, M.
& Sumczynski, D. (2016): Black Crowberry (Empetrum nigrum L.) flavonoids
and their health promoting activity. Molecules 2016, 21,
1685.
Teksti:
Anni Koskela, Arktiset Aromit ry
anni.koskela(at)arktisetaromit.fi
+358
40 164 6177