Arktiset Aromit ry
Tiedote
Arktiset Aromit ry on valinnut vuoden 2011 luonnontuotteet.
Vuoden marjaksi valittiin puolukka, yrtiksi vuohenputki ja sieneksi
kangasrousku. Luonnontuotteiden valinnan tarkoituksena on kiinnittää huomiota
luonnossa kasvavien raaka-aineiden terveellisyyteen, ainutlaatuisiin
ominaisuuksiin ja lisätä niiden käyttöä.
Puolukka (Vaccinium
vitis-idaea)
Puolukka on Suomen satoisin luonnonmarja. Sen vuotuinen sato
on keskimäärin noin 260 milj. kiloa. Se kasvaa yleisesti koko Suomessa,
kuivahkot kankaat ja hakkuuaukeat ovat puolukan parhainta kasvumaastoa. Puolukka kukkii kesäkuussa ja myöhäisempinä
kesinä Pohjois-Suomessa vielä heinäkuun alussa. Siksi puolukka on sadoltaan
varmempi verrattuna esimerkiksi lakkaan tai mustikkaan. Kesä-heinäkuussa sää on
suotuisampi pölyttäjille.
Puolukka sopii pääruokien lisäkkeeksi, marjapuuroihin ja -keittoihin
sekä leivontaan. Puolukka sisältää luontaista säilöntäainetta bentsoehappoa,
joten se on mahdollista säilöä survoksena omassa mehussaan tai säilöttynä
kokonaisina puolukoina veteen. Kuivattuja puolukoita voi käyttää leivonnassa
tai rusinan asemasta välipaloina.
Puolukka on E-vitamiinin
lähteenä merkittävä, sisältäen E-vitamiinia 1,5 mg/ 100 g. Ravintokuitua puolukka
sisältää 2,6 g/ 100 g. Terveydelle hyödyllisistä polyfenoleista puolukka
sisältää resveratrolia vastaavia määriä kuin tumma rypäle. Proantosyanidiinien
lähteenä se on lähes samanveroinen kuin karpalo. Karpalon sisältämien
yhdisteiden on oletettu estävän toistuvia virtsatien tulehduksia. Lignaanit
ovat kasviestrogeeneja, joilla on havaittu tutkimuksissa hormoniperäisiä syöpiä
estävää vaikutusta. Puolukka sisältää lignaaneja eniten
luonnonmarjoista.
Kangasrousku
(Lactarius rufus)
Kangasrousku on männyn
juurisieni ja se kasvaa pääasiassa kuivahkoissa kangasmetsissä. Se on satoisa
ja kuivinakin kesinä sitä löytää kosteilta paikoilta, kuten soistuneilta
metsäalueilta. Satokausi alkaa jo heinäkuulta. Rouskujen tunnusmerkkeihin
kuuluu murtumakohdista erittyvä valkoinen maitiaisneste. Kangasrouskulla on
piparkakun ruskea lakki, jossa on usein keskellä terävä nipukka. Sienen jalka
on ontto useimpien rouskujen tapaan. Kangasrouskun näköislajeja ovat
kangaspalsamirousku, joka tuoksuu lievästi kookokselle. Mattapintainen
harmaanruskea lakritsirousku kasvaa useimmiten kosteilla kasvupaikoilla kuten
soistuneissa metsissä ja sen tunnistaa
lakritsintuoksusta.
Kangasrousku käsitellään keittämällä 10 minuutin
ajan ennen ruuanvalmistusta tai säilöntää. Sitä on tavanomaisesti käytetty
suolasienenä, mutta se voidaan säilöä myös etikkamarinadiliemessä. Pakastamalla
vältytään liialta suolankäytöltä. Pakastetut rouskut säilyvät satokaudesta
seuraavaan.
Vuohenputki
(Aegopodium podagraria)
Vuohenputki on yleisesti Etelä-Suomessa kasvava 30-100 cm korkea villivihanneskasvi. Se kasvaa
Oulun korkeudelle asti ja harvinaisempana pohjoisessa. Se kasvaa rehevässä
maaperässä ja leviää maan alaisten
rönsyjensä kautta. Lehdet ovat 4-8 cm pitkät, pitkulaiset, sahalaitaiset ja
kolmisormiset. Se kukkii valkoisin sarjamaisin kukinnoin. Vuohenputken
kaltaisia, myrkyllisiä kasveja on muutama, joten on tärkeää olla varma
poimimastaan lajista. Esimerkiksi hukanputki, myrkkykatko ja myrkkykeiso ovat
erittäin myrkyllisiä.
Vuohenputkea käytetään salaattikasviksena ja siitä
hyödynnetään lehdet, jotka kerätään mieluiten aivan nuorina ja suppuisina.
Lehtiä käytetään pinaatin tapaan keittoihin, laatikkoruokiin, muhennoksiin.
Keski-Euroopassa ja Venäjällä vuohenputkea on käytetty jo kauan villivihanneksena.
Sitä voi säilöä pakastamalla ja kuivattuna. Ennen
pakastamista nuoret lehdet kiehautetaan. Kuivattuja lehtiä voidaan käyttää
viherjauheen valmistamiseen.
Lisätietoja:
Simo Moisio, Arktiset Aromit ry, puh. 040 5801186,
simo.moisio@arktisetaromit.fi
Maarit Ronkainen, Arktiset Aromit ry, puh. 044 5894376,
maarit.ronkainen@arktisetaromit.fi