Arktiset Aromit ry
Tiedote
Simo Moisio
MMM. eMBA
Metsämarjoja yritykset ostivat Suomessa viime kesänä yli 14
miljoonaa kiloa. Määrään eivät sisälly torikaupan osuus ja poimijoitten
suoramyynnit ammattikeittiöille ja kuluttajille. Ostomäärissä saavutettiin
1970-luvulta alkaneen tilastohistorian toiseksi korkein luku. Vain vuonna 1977
marjoja on saatu talteen tämänvuotista enemmän.
Mustikkaa yritykset ostivat yli 6 miljoonaa kiloa, kun 35-vuoden
keskiarvo on 2,2 milj. kiloa. Puolukkaa ostettiin yli 8 milj. kiloa pitkän
aikavälin keskiarvon ollessa 4,7 milj. kiloa. Muitten metsämarjojen osuus
jäänee noin 0,2 miljoonaan kiloon karpalon ostojen ollessa vielä meneillään.
Paras marjasato saatiin tällä kertaa sekä mustikan että puolukan osalta
Itä-Suomessa.
Kotimainen elintarviketeollisuus käyttää vuositasolla
tuotteissaan metsämarjoja runsaat 4 milj. kiloa. Tästä mustikan osuus on yli 2
milj. kiloa ja puolukan runsaat 1,3 milj. kiloa. Karpalon käyttö, 0,7 milj.
kiloa, on selkeästi kolmanneksi suurinta. Lakan ja muiden erikoismarjojen
käyttö jää runsaaseen 0,1 miljoonaan kiloaan. Variksenmarjaa
elintarviketeollisuus käyttää sen satotasoon nähden hyvin vähän.
Viljeltyjä marjoja teollisuudessa käytetään metsämarjoja
enemmän, vuositasolla runsaat 8 miljoonaa kiloa. Määrästä selkeästi suurin
osuus on mansikalla, sitten vadelmalla ja mustaherukalla. Teollisuuden
käyttämien metsämarjojen kotimaisuusaste on huomattavasti viljeltyjä puutarhamarjoja
korkeampi. Metsämarjat ovat Suomessa kansainvälisesti kilpailukykyisempiä.
Elintarvikealan pienyritykset käyttävät tuotteissaan
metsämarjoja arviolta miljoona kiloa vuodessa. Metsämarjojen vientitarve on
viime vuosina vaihdellut sekä mustikalla että puolukalla 3 – 5 miljoonan kilon
välillä ollen korkeimmillaan yli 8 miljoonaa kiloa. Mustikan päävientimaita
ovat Kiina, Saksa, Japani ja puolukan Saksa, Itävalta ja muut Euroopan maat.
Ruotsiin marjoja viedään, tai sieltä niitä tuodaan, sen mukaan kummassa maassa
saadaan parempi metsämarjasato.
Kuluttajien mielenkiinto ostaa marjoja ja marjatuotteita
elintarvikekaupoista on Suomessa viime vuosina lisääntynyt. Tämä siitä
huolimatta, että kotitalouksien marjastusharrastus on kääntynyt kasvuun. Tiedotus
marjojen terveellisyydestä, käytön monipuolisuudesta ja alhaisesta
hiilijalanjäljestä on lisännyt väestön kiinnostusta marjoja kohtaan.
Marjatuotevalikoima on suurissa elintarvikekaupoissa suppea,
eikä täysin vastaa kuluttajien tai maassamme vierailevien matkailijoiden tarpeita.
Erikoismyymälöitä, jotka ovat oivaltaneet Wildfoodin merkityksen Suomelle, sijaitsee
liian harvoissa paikoissa. Siksi pääosa pienyritysten erikoistuotteista myydään
keskusliikkeiden ulkopuolisten markkinointikanavien kautta erikoismyymälöissä,
messuilla ja muissa tapahtumissa, matkailukeskuksissa turisteille, suoraan
valmistuspaikoilta kuluttajille, nettikaupan sekä paikallisten lähikauppojen
välityksellä.
Lisätietoja:
Arktiset Aromit ry, Simo Moisio,
puh.
040-5801186, Luonnosta Lautaselle -hanke