Nyt on aika etsiä herkkutatteja
Herkkutatti on maailman arvostetuimpia sieniä. Suomesta sitä
viedään Italiaan ja muualle Etelä- ja Keski-Eurooppaan. Viime vuosina sienen
käyttö on lisääntynyt myös kotimaassa. Herkkutatti suosii kasvualueenaan
tuoreita havu- ja lehtimetsiä, erityisesti kuusikoita. Metsän valoisat reunat
ja polkujen varret ovat parhaita kasvupaikkoja. Tummanruskealakkinen
männynherkkutatti puolestaan viihtyy mäntykankailla.
Herkkutatin satokausi ajoittuu elokuusta syyskuun lopulle,
joskus lokakuulle saakka. Tänä kesänä herkkutatti on kasvanut vain
harvakseltaan. Monin paikoin maaperä on ollut liian kuivaa. Paikoitellen
Etelä-Karjalassa, Hämeessä ja Pohjois-Karjalassa sientä on löytynyt
kohtuullisesti. Myös pohjoisessa yleisempänä kasvava männynherkkutatti on
paikoitellen tuottanut satoa. Pääosin herkkutatit on kerätty kotitalouksien
tarpeisiin ja tatin ostajat toivovat sientä tulevan nyt syyskuulla enemmän
myyntiin.
Täysikasvuiset herkkutatit ovat kookkaita ja melko painavia
sieniä. Siksi sienestä käytetään myös kansankielistä nimeä ”kivitatti”.
Myyntipoimija voi hyvän paikan löytäessään saada sientä päivässä talteen runsaasti
ja ansaita hyvät tattirahat. Monet herkkutatin myyntipoimijat varaavatkin kesälomansa
parhaaseen satokauteen.
Herkkutatti kannattaa säilöä pakastamalla. Ensin sieni kiehautetaan
pannulla pienempään kokoon omassa liemessään. Sienet saadaan pienempään kokoon
myös leikkaamalla tuorea sieni puolen sentin paksuisiksi viipaleiksi ja
kuivaamalla viipaleet hyötykasvikuivurilla: Litrasta tuoretta herkkutattia saadaan
kuivattuna noin 50 grammaa sientä. Ruoaksi valmistettaessa kuivatut sienet
liotetaan ensin ja käytetään sitten ruoanvalmistuksessa tuoreiden sienten
tapaan ruuaksi. Kuivattua tattia voidaan käyttää myös jauhettuna ruokien
maustamiseen.
Herkkutatti maistuu miedolta, pähkinämäiseltä. Tatti on lämpiminä kesinä usein
toukkainen. Siksi herkkutatit kannattaa
poimia nuorina. Pohjoisessa tatit ovat myös porojen herkkua, minkä vuoksi
poimijat joutuvatkin tattisaaliista kilpailemaan metsäneläinten kanssa.
Herkkutatit ovat kevyttä
ravintoa, eikä makua kannata poistaa ruoanvalmistuksessa liian rasvan avulla. Herkkutatin
proteiinipitoisuus on samaa luokkaa herneen kanssa. Tatit sisältävät myös B-ryhmän
vitamiineja sekä D-vitamiinia, josta suomalaisilla on pula erityisesti
talviaikaan.Kivennäis- ja hivenaineista herkkutatissa on merkittäviä määriä
kaliumia, sinkkiä ja seleeniä.
Sienten kaupallisen poiminnan ja ostotoiminnan oppaaksi on
valmistunut myös ajantasainen kirja: Sienimetsästä markkinoille. Kirjaa voi
tilata Arktiset Aromit ry:n välityksellä: www.arktisetaromit.fi
Lisätietoja:
Simo Moisio, Arktiset Aromit ry, Luonnosta
lautaselle -hanke. Puh. 040 5801186, simo.moisio@arctic-flavours.fi