Arktiset Aromit ry
Tiedote
Metsämarjoja ja sieniä vietiin pakastettuina ja tuoreina
viime vuonna yli 10 miljoonaa kiloa. Viennin arvo oli runsaat 23,7 miljoonaa
euroa. Metsämarjojen vientimäärä on säilynyt viime vuodet melko vakiona.
Kansainvälisen kysynnän kasvaessa myös kotimaan teollisuus on lisännyt
erityisesti marjojen käyttöä tuotteissaan ja siksi raaka-ainetta ei ole
riittänyt viennin kasvattamiseen.
Puolukkaa vietiin jäädytettynä noin 4,3 miljoonaa kiloa arvoltaan
9,7 miljoonaa euroa.Viennin kohdemaista Ruotsi on ohittanut perinteisesti
ykkössijaa pitäneen Saksan. Ruotsiin jäädytettyä puolukkaa vietiin yli 1,8
miljoonaa kiloa, Saksan viennin jäädessä 1,3 miljoonaan kiloon. Muita vientimaita olivat mm. Itävalta, Puola
ja Belgia. Puolukan vientimaita on parikymmentä. Tuoreena puolukkaa vietiin 0,7
miljoonaa kiloa Ruotsiin, arvoltaan 0,8 miljoonaa euroa.
Jäädytettyä mustikkaa vietiin yli neljä miljoonaa kiloa,
10,7 miljoonan euron arvosta. Tärkein viennin kohdemaa on Kiina. Sinne mustikasta
päätyi 2,1 miljoonaa kiloa, arvoltaan 6,2 miljoonaa euroa. Saksaan mustikkaa
vietiin 0,9 miljoonaa kiloa 2,2 miljoonan euron arvosta. Myös jäädytetyn
mustikan viennissä Ruotsi oli noussut aiemmasta. Sinne mustikkaa vietiin 0,6
miljoonaa kiloa arvoltaan 0,9 miljoonaa euroa. Muita merkittäviä mustikan
viennin kohdemaita olivat Japani ja Itävalta. Tuoreena mustikkaa vietiin
Ruotsiin runsaat miljoona kiloa 2,2 miljoonan euron arvosta.
Metsäsienistä herkkutattia vietiin tuoreena ja jäädytettynä lähes 299 000 kiloa ja noin 1,5 miljoonan euron arvosta. Määrästä pääosa
kohdistui Italiaan. Seuraavina tulivat Bulgaria ja Saksa. Herkkutatin vienti vaihtelee paljon
satovuoden mukaan. Parhaina satovuosina
sientä on viety huomattavasti enemmän.
Suomessa marjayritykset ovat pyrkineet tuotteiden
jalostusarvon kasvattamiseen. Jossain määrin tässä on onnistuttu ja saatu
vientiin uusia tuotteita, kuten marjajauheet, kuivatut marjat,
marjasiemenöljyt, kosmetiikkatuotteet, glögit, liköörit jne. Kehitys ei ole
ollut riittävän nopeaa ja siksi metsämarjojen vienti jalostamattomana on suuntautunut
aiempia vuosia enemmän Ruotsiin. Sieltä osa marjoista päätyy pidemmälle
jalostettuina tuotteina kansainvälisille markkinoille.
Ruotsissa valtion kuljetustuet yrityksille ovat Suomea
korkeammat. Tämä lienee osasyy suomalaisen raaka-aineen päätymiseen jalostettavaksi
sinne. Tuotekehitykseen ja markkinointiin panostetaan Ruotsissa myös enemmän
kuin Suomessa, mikä mahdollistaa pidemmälle jalostettujen tuotteiden viennin. Jatkossa
suomalaista tukipolitiikkaa on syytä muuttaa alkutuotannon tukemisesta enemmän tuotekehityksen
ja markkinoinnin tukemiseen. Esimerkiksi Kiinaan voidaan lisätä
kuluttajatuotteiden vientiä ja saada siten lisää jalostusarvoa ja työtä
Suomeen.
Marjojen ja sienten viennistä voidaan tarkemmin saada tietoa
vain pakastettuina ja tuoreina sellaisenaan viedyistä tuotteista. Myös Suomesta
on pidemmälle jalostettujen marjoja sisältävien tuotteiden vienti kasvussa,
mutta tuotteiden valmistusaineita ei saada tullitilastoista selville.
Metsämarjojen merkitys on myös Suomen maaimagon kannalta tärkeä, koska useat
ulkomaiset yritykset tekevät tuotemainoksensa Suomen puhtaassa luonnossa.
Teksti: Simo Moisio, puh. 040-5801186, Arktiset Aromit ry