Tyrnistä tehtävien tuotteiden määrä on kasvanut nopeasti
Arktiset Aromit ry:n vuoden luonnonmarjaksi valitsema tyrni
on Satakunnan maakuntakasvi. Kellertävää tai oranssinväristä tyrnimarjaa kasvaa
luonnonvaraisena Pohjanlahden rannikolla ja saaristossa sekä Ahvenanmaalla.Aikaisemmin tyrni oli heikosti tunnettu ja siitä tehtyä mehua myytiin lähinnä rannikkoseudulla. Nykyisin tyrnituotteiden määrä on runsas ja niitä on saatavilla ympäri vuoden.
Tyrnipensas suosii avoimia ja valoisia kasvupaikkoja, joita
maan kohoaminen paljastaa rannikolla. Suomen lisäksi tyrni kasvaa harvakseltaan
Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Saksan rannikoilla. Luontaisen tyrni laajimmat
kasvualueet ovat Kiinan vuoristoalueilla
ja jokilaaksoissa, missä sillä ei ole luontaisia kilpailijoita.
Tyrnin juuristossa elävä bakteeri sitoo ilmakehän typpeä,
joten tyrni tulee toimeen huonollakin maaperällä. Tyrni voi muodostaa
kasvupaikoilleen laajoja yhtenäisiä ja läpitunkemattomia pensaikkoja
juuriversojen avulla. Uusille kasvupaikoille tyrni levittyy siemenistä, joita
marjoja syövät linnut levittävät. Parhaiten tyrni kasvaa juuri vedestä
paljastuneilla valoisilla hiekka- ja sorarannoilla. Tyrnipensaiden oksien
katkominen tai vahingoittaminen on kielletty luonnonsuojelulaissa.
Nykyisin huomattava osa myyntiin tulevasta tyrnistä
viljellään. Viljely on Suomessa laajentunut niin, että kotimaista tyrniä on
saatavilla ympärivuotisesti. Tyrnistä yritykset valmistavat muun muassa mehuja,
glögejä, pyreitä, soseita, hilloja, hyytelöitä, pakasteita, kastikkeita,
keittoja, jauheita, rouheita ja marmeladeja. Tyrnin käyttö on laajentunut myös
ravintolisä, kosmetiikka- ja hyvinvointituotteisiin. Valikoimista löytyy muun
muassa, tyrnisaippuoita, -shampoita, ihovoiteita, -öljyjä jne.
Tyrni on ruusunmarjan jälkeen toiseksi eniten C-vitamiinia
sisältävä marjalajimme. Marjat sisältävät C-vitamiinia 165 mg/100 g. Marjoissa on myös karoteenia, B-,
E- ja K-vitamiinia. Marjat sisältävät poikkeuksellisen runsaasti energiaa (377
kJ/100 g), koska marjan siemenissä ja hedelmälihassa on öljyä 3 – 8 prosenttia.
Marjat maistuvat happamilta, sillä ne sisältävät runsaasti omenahappoa.
Tyrni soveltuu oranssin värinsä perusteella antamaan houkuttelevaa väriä aterialle.
Esimerkiksi kala- ja liharuokien marinointiin ja maustamiseen ja jälkiruokiin
tyrnistä saa paitsi makua lisääviä myös värikkyydellään houkuttelevia
vaihtoehtoja. Tyrnin teysvaikutuksia on Suomessa eniten tutkittu Turun
yliopistossa. Tyrni sisältää marjoista
eniten hyvänlaatuisia öljymäisiä rasvoja. Siitä saadaan myös erittäin runsaasti
C-vitamiinia. Tyrniä on tutkittu mm. atooppisen ihottuman, limakalvojen
kuivumisen ym. sairauksien hoidon kannalta.
Lisätietoja: Arktiset Aromit ry, Simo Moisio, puhe.
040-5801186