Yritykset
kaipaavat karpaloa kotimaisilta poimijoilta
Soilla ja nevoilla koko maassa kasvava karpalo on kypsynyt
poimintakypsäksi. Nyt on aika tehdä retki karpalosuolle ja poimia syksyn
pirteitä marjoja talven tarpeisiin. Karpaloretkellä voi nauttia syksyn värikkäästä
luonnosta. Liikunnan ja terveellisten marjojen talteenoton voi retkellä
mukavasti yhdistää.
Karpaloretkelle on syytä pukeutua lämpimästi ja
ottaa mukaan lämmintä juotavaa. Näin syksyn viileys ei lyhennä retken kestoa. Karpaloa
voi kerätä syksyllä lumen tuloon saakka. Pakkanen vähentää marjan happamuutta
ja lisää sen sokeripitoisuutta. Karpalo sisältää runsaasti omena-, sitruuna- ja
bentsoehappoja, jotka tekevät siitä puolukan tapaan hyvin säilyvän. Karpaloita
kasvaa kahta eri lajia, isokarpaloa ja pikkukarpaloa. Näistä isokarpalo on
satoisampi.
Pääosa karpalon 20 – 25 miljoonan kilon vuosisadosta
jää keräämättä. Kotimaista karpaloa poimitaan lähinnä kotitalouksiin, torikauppaan
ja pienille kotimaisista marjoista tuotteita tekeville yrityksille. Näillä on
tänä syksynä ollut vaikeuksia saada suomalaista karpaloa. Kotimaisia
marjastajia toivotaan siten poimimaan karpaloa myös yrityksille. Ulkomaiset
poimijat ovat lähteneet, joten yritykset ovat karpalon osalta kotimaisten
poimijoiden varassa.
Karpalo sisältää C-vitamiinia 20 mg sadassa
grammassa ja melko runsaasti ravintokuitua. Karpalon sisältämiä polyfenoleja
ovat mm. lignaanit, flavonolit ja proantosyanidiinit. Flavonoleista karpalo
sisältää erityisesti kversetiiniä ja myrisetiiniä. Karpalon proantosyanidiinien
on, puolukan tapaan, todettu tutkimuksissa ehkäisevän haitallisten bakteereiden
kasvua ja tulehduksia. Kliinisissä tutkimuksissa on havaittu suojavaikutuksia
myös sydän ja verisuonitautien riskitekijöitten, tyypin 2 diabeteksen sekä
virtsateitten ja suoliston terveyden kannalta.
Karpalosta voi valmistaa mehuja, hyytelöitä ja
hilloja. Karpaloa voi säilöä pakastettuna tai puolukan tapaan survoksena.
Kirpeä maku sopii myös jälkiruokiin, kuten kiisseleihin, jäädykkeisiin tai
puuroihin. Marjat kannattaa lisätä kokonaisina tai soseutettuina kypsentämisen
lopussa kiisseleihin tai puuroihin. Näin polyfenolit ja vitamiinit säilyvät
parhaiten. Mehun valmistuksesta jäljelle jääneen kuoriaineksen voi käyttää
esim. sämpylöiden leipomisessa. Kuivattuja karpaloita voi käyttää
leivonnaisiin, salaatteihin tai välipalaksi sellaisenaan.
Yritykset myyvät tuoreita karpaloita toreilla tai
valmistavat niistä esimerkiksi kuivattuja marjatuotteita, jauheita, mehuja,
hilloja, hyytelöitä, likööreitä, kosmetiikkatuotteita ja makeisia.
Lisätietoja: Arktiset
Aromit ry: Simo Moisio puh. 040-5801186