Rauduskoivu

Betula pendula

rauduskoivu.jpg

Hieskoivu

Betula pubescens

hieskoivu.jpg

Vaivaiskoivu

Betula nana

vaivaiskoivu.jpg

Tuntomerkit:
Hieskoivu
on yleinen lehtipuu koko Suomessa. Sen runko on sileä, oksat sivulle tai ylös suuntautuvat ja lehdet yhteen kertaan sahalaitaiset. Tuohi on tavallisesti kellertävää.

Rauduskoivu on lehtipuu, jonka tyvikaarna on tummaa, paksua ja halkeilevaa, oksat ovat usein riippuvat ja lehdet kaksoissahalaitaiset. Rauduskoivun nuoret oksat ovat hartsinystyiset ja lehdissä on keväällä selvä punertava sävy. Visakoivu on rauduskoivu, jossa virus on aiheuttanut visasolukon muodostumisen. Se on periytyvä ominaisuus.

Vaivaiskoivu on yleensä alle metrin korkuinen pensas tai varpu, jolla on jäykät, pystyt oksat. Vaivaiskoivun lehdet ovat pienet, pyöreät, kaljut ja nyhälaitaiset. Niiden väri on syksyllä kauniin punainen. 

Kasvupaikat:
Rauduskoivu kasvaa kuivemmilla paikoilla kuin hieskoivu. Rauduskoivu on yleinen lehtipuu Suomessa, mutta se harvinaistuu pohjoiseen mentäessä. Myös hieskoivu on yleinen lehtipuu koko Suomessa ja se viihtyy kosteammilla paikoilla kuin rauduskoivu. Vaivaiskoivu on yleinen rämeillä, nevoilla ja korvissa koko maassa. Lapissa sitä kasvaa myös tunturikankailla.

Sato:

Hiirenkorvat ja nuoret lehdet kerätään touko-kesäkuussa, ennen juhannusta. Lehtien keräämiseen tarvitaan maanomistajan lupa.

Käyttö:

Rauduskoivu on paras saunavihdan tekoon sopiva puu. Koivun lehtiä voidaan käyttää myös kuivattuina yrttijuomaksi, tuoreena tai pakastettuna salaatteihin tai keittoihin. Lehdet sopivat myös lehtivihreäjauheiden ja maustesuolaseosten valmistamiseen. Lehdillä on virtsaneritystä kiihdyttävä eli diureettinen vaikutus.