Puna-apila

Trifolium pratense

Tuntomerkit:
Puna-apila on 15–30 cm korkea monivuotinen ruoho. Lehdet ovat kolmisormiset, lehdykät soikeat ja niiden keskellä on usein vaalea kuvio. Kukinto on pallomainen, punainen tai vaaleanpunainen sekä mesipitoinen.

Kasvupaikat:
Puna-apila on yleinen Rovaniemelle saakka, mutta pohjoisempana harvinainen. Se on myös yleisesti viljelty rehukasvi.

Sato:
Lehtiä, nuoria latvuksia ja kukintoja kerätään alkukesällä. Lehdet kerätään ennen kukkimista ja kukinnot kukkien avauduttua. Lehdet ja kukinnot irrotetaan tai leikataan kokonaisina. Kuivaamisen jälkeen lehdet ja kukinnot voidaan irrottaa musertamalla. Kukinnot voi myös pakastaa.

Ravintoarvo:
Puna-apila on C- ja A-vitamiinien sekä raudan ja sinkin lähde.

Puna-apilan ravintotekijöitä (/100 g)
proteiini (g)	5
Ca (mg)	64
Fe (mg)	16.3
K (mg)	70
Mg (mg)	9
P (mg)	4
Zn (mg)	2.5
C-vitamiini (mg)	71-180
A-vitamiini RAE (µg)	1330

Lähde: Piippo Sinikka: Villivihannekset. Minerva Kustannus Oy 2016.

 

Käyttö:
Apilan maku on pehmeän mieto ja hunajainen. Kukinnot sopivat yrttijuomaksi ja ruokien koristeluun. Kukinnot ja lehdet sopivat tuoreeltaan tai kuivattuna ja jauhettuna mausteeksi mm. keittoihin, muhennoksiin, pannukakkuun ja leipään.

Ruokaohjeita apilasta

Kaupallinen elintarvikekäyttö:
Puna-apilan maanpäälliset osat soveltuvat ravintolisä-, yrttitee- ja maustekäyttöön sekä annoskoristeiksi.

Huomioitavaa:
Apilan lehtiä ei suositella syötävän suuria määriä muun muassa kumariinipitoisuuden vuoksi. Ei suositella käytettäväksi raskauden aikana.