Niittysuolaheinä

Rumex acetosa

(kuva tulossa)

Tuntomerkit:
Niittysuolaheinä on pystyvartinen, kalju ja runsaskukkainen monivuotisruoho. Varsi on 30-80 cm korkea. Lehtiasento on kierteinen, aluslehdet pitkäruotiset ja nuolityviset.

Näköislajit:
Ahosuolaheinä (Rumex acetosella) on 10-40 cm korkea tatarkasvi. Kukka on yksineuvoinen, eli emi- ja hedekukat ovat erikseen. Lehdet ovat kierteisesti. Lehtilapa on suikean tasasoukka, keihästyvinen ja kalju. Kukinta-aika on kesä-elokuussa. Hedelmät ovat kolmisärmäisiä pähkylöitä.

Kasvupaikat:
Niittysuolaheinä on koko Suomessa yleinen kosteiden paikkojen niittykasvi.

Sato:
Lehdet ja versot kerätään keväällä ennen kukintaa. Jos heinä niitetään, saadaan uusi kasvusto.

Ravintoarvo:
Niittysuolaheinästä saa mm. C- ja A-vitamiineja.

Suolaheinän ravintotekijöitä (/100 g)
energia (kcal)	43-77
rasva (g)	0.6
hiilihydraatti (g)	5.6-9.6
proteiini (g)	1.1-2.1
kuitu (g)	1.1
Ca (mg)	55-57
Fe (mg)	1.2-5
Mg (mg)	31
Na (mg)	2.3
P (mg)	45-82
Zn (mg)	1.2
B1 (mg)	0.02
C-vitamiini (mg)	30-120
A-vitamiini RAE (µg)	560-4300

Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Fineli 2021

 

Käyttö:
Tuoreita lehtiä ja versoja käytetään pinaatin tavoin ja mausteena. Suolaheinä sopii mm. salaatteihin, keittoihin, muhennoksiin ja munakkaaseen antamaan hapanta ja sitruunaista makua. Sitä voi jauhaa levitteisiin. Lehtiä ja versoja voi kuivata tai pakastaa.

Kaupallinen elintarvikekäyttö:
Niittysuolaheinän maanpäälliset osat sopivat elintarvikekäyttöön, juuret ravintolisäksi.

Huomioitavaa:
Niittysuolaheinässä on oksaalihappoa, joka on myrkyllistä. Sitä pitäisi välttää erityisesti, jos on kihtiä, niveltulehdusta tai munuaisvaivoja. Pienen määrän syöminen aiheuttaa harvoin oireita. Oksaalihappo sitoo kalsiumia, joten sitä sisältäviä kasveja suositellaan syötävän maitotuotteiden kanssa.