Nokkonen

Urtica dioica

Tuntomerkit:
Tuntomerkit: Korkeus 50–100 cm. Monivuotinen ruoho. Kaksikotinen ja poltinkarvainen. Lehdet vastakkaiset, sahalaitaiset ja pitkäsuippuiset. Kukat pienet ja vihertävät. Hedekukinto on pysty ja emikukinto nuokkuva.

Näköislajit:
Lapin joenvarsilehtojen poltinkarvatonta pohjannokkosta (U. dioica ssp. sondenii) ei saa kerätä.

Kasvupaikat:
Nokkonen on pioneerikasvi, joka helposti leviää esim. raunioille ja ojanvarsille. Nykyisin sitä myös viljellään. Se on monivuotinen ruohokasvi, joka viihtyy asutuilla alueilla yleisesti koko maassa pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta.

Sato:
Nokkosen versoja ja nuoria lehtiä kerätään keväällä ennen kukintaa. Myöhemmin kesällä nokkonen saadaan kasvattamaan uusia versoja kasvustoa niittämällä. Nuoret versot leikataan 10–15 cm:n mittaisina. Suojakäsineet ovat nokkosta käsiteltäessä tarpeen, sillä sen lehdissä ja varressa on poltinkarvoja. Nokkosen keruuta ei suositella kompostien ja karjasuojien läheisyydestä tai typellä lannoitetuilta alueilta, joissa nokkoseen saattaa helposti kertyä liikaa ihmiselle haitallista nitraattia.

Ravintoarvo:
Nokkonen on ravintoaineiden tehopakkaus. Pinaattiin verrattuna nokkonen sisältää runsaasti mm. proteiinia ja ravintokuitua. Nokkosessa on saantisuosituksiin nähden merkittäviä määriä kalsiumia, magnesiumia, kaliumia, fosforia ja rautaa. Etenkin kalsiumia on runsaasti, joten nokkonen sopii kalsiumin lähteeksi myös kasvisruokavalioon. Nokkosessa on myös paljon C- ja B-vitamiineja.

Nokkosen ravintotekijöitä (/100 g)
energia (kcal)	43
rasva (g)	0.2
hiilihydraatti (g)	0.8
proteiini (g)	6.2
kuitu (g)	6.6
Ca (mg)	430
Fe (mg)	3.5
K (mg)	660
Mg (mg)	87
Na (mg)	1.2
P (mg)	140
Se (µg)	10
Zn (mg)	1.5
folaatti (µg)	194
B6 (mg)	0.27
B1 (mg)	0.2
C-vitamiini (mg)	64
E-vitamiini (mg)	1.6
A-vitamiini RAE (µg)	100.2
karotenoidit (µg)	5.442

Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Fineli 2021

Käyttö:
Nokkosta käytetään ruokiin pinaatin tavoin, esimerkiksi paistoksiin, muhennoksiin, keittoihin, piiraisiin, pannukakkuihin ja leipiin. Nokkosta voi käyttää myös yrttijuomissa. Kuivattu nokkonen on hyvä perusaines viherjauheeksi ja yrttijuoma-ainekseksi. Syksyllä voi kerätä nokkosen siemeniä. Ne sopivat lähes minkä ruoan lisukkeeksi tahansa. Niitä voi ripotella mm. aamiaispuuron tai myslin päälle. Nokkosta voi käyttää myös kylpy-yrttinä.

Nokkosen versoja voidaan pakastaa ryöpättyinä tai kuivata sellaisenaan myöhempää käyttöä varten. Ryöppäyksessä nokkosen versot kastetaan kiehuvaan tai lähes kiehuvaan veteen, jolloin kasvi muuttuu kauttaaltaan tummanvihreäksi. Versot huuhdellaan kylmällä vedellä ja puristetaan kuivaksi. Ryöpätyt nokkoset pyöritetään rullaksi, joka leikataan pieniksi paloiksi. Nokkospalat ovat irtonaisia ja helposti käytettävissä myös pakasteina, kun ne pakataan riittävän ohueksi kerrokseksi.

Ryöppäys ja kuivaus poistavat poltinkarvojen pistävyyden. Ryöppäys alentaa nokkosen nitraattipitoisuutta, mutta samalla menetetään myös osa ravinteista keitinveteen.

Ruokaohjeita nokkosesta

Kaupallinen elintarvikekäyttö: 
Nokkosen nuoria versoja ja lehtiä käytetään elintarvikkeena. Kaikki muut kasvinosat soveltuvat ravintolisäkäyttöön. Siemenistä ja juurista voi tehdä yrttiteetä ja siemeniä käytetään myös mausteena.

Huomioitavaa:
Nokkosen poltinkarvat voivat aiheuttaa paikallisia ärsytysoireita. Nokkonen on tärkein luonnonyrttimme. Sen varsista saadaan hienoja tekstiilikuituja. Nokkosen keitinvettä voi käyttää tuhohyönteisten torjunnassa ja lannoitteena.

Nokkosen siemeniä voi kerätä syksyllä.