Piharatamo

Plantago major

 
Tuntomerkit:
Piharatamo on 5–30 cm korkea monivuotinen ruoho, jonka kukkavana on lehdetön, sitkeä ja taipuisa. Lehdet ovat tyviruusukkeena. Ruoti on 3–12 cm pitkä. Lehtilapa on puikea–soikea, tyvestä tavallisesti pyöreähkö tai matalan herttamainen, silposuoninen (suonia 5–9), ehytlaitainen, kalju tai nuorena niukkakarvainen. Kukkii vihertävänä-ruskehtavana tähkänä heinä-syyskuussa.

Näköislajit:
Ahvenanmaalla ja paikoin Varsinais-Suomessa yleisesti esiintyvä heinäratamo (Plantago lanceolata) on piharatamoa suositumpi viljelykasvi, sillä pystymmän kasvutavan vuoksi sen korjuu on helpompaa.

Kasvupaikat:
Piharatamo kasvaa yleisenä koko maassa poluilla, nurmikoilla ja yleensäkin tallatuilla paikoilla aivan pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta.

Sato:
Lehtisato korjataan viljelmillä niittämällä.

Ravintoarvo:
Piharatamosta saa mm. C- ja E-vitamiineja, kalsiumia sekä rautaa.

 

Piharatamon ravintotekijöitä (/100 g)
energia (kcal)	61-70
rasva (g)	0.3-1.6
hiilihydraatti (g)	2
proteiini (g)	1,6-4,7
kuitu (g)	1.5-4.7
Ca (mg)	108-307
Fe (mg)	1.2-5.6
K (mg)	277-540
Mg (mg)	22-95
Na (mg)	16-124
P (mg)	23-52
Zn (mg)	0.4
karotenoidit (µg)	8510
C-vitamiini	8-45
E-vitamiini (mg)	8

Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Fineli 2021

Käyttö:
Piharatamon lehdet sopivat vihanneskäyttöön esim. salaatteihin. Piharatamon lehtiä käytetään enimmäkseen tuoreena, mutta sopivat myös kuivattavaksi. Piharatamo tunnetaan rohdoskasvina, jota voidaan käyttää haavojen, ihottumien ja ruhjeiden hoitoon tuoreena sellaisenaan tai murskattuna. Heinäratamoa viljellään yskänlääkkeiden valmistamista varten.