Kuusi

Picea abies

Tuntomerkit:
Kuusi on läpi vuoden vihreä kartiomainen havupuu, jonka korkeus 20–30 m. Neulaset ovat yksittäin, särmikkäitä ja teräväkärkisiä.

Kasvupaikat:
Kuusi viihtyy melko kosteilla kasvupaikoilla. Kuusi on yleinen lähes koko maassa, mutta se ei kasva kuitenkaan pohjoisimmassa Enontekiön Lapissa. Kuusta myös istutetaan.

Sato:
Nuoria notkeita vaaleanvihreitä vuosikasvaimia eli kerkkiä nypitään käsin keväästä keskikesään, ennen kuin kerkät kovettuvat neulasiksi. Havuja kerätään käsin ympäri vuoden. Kerkkien ja havujen keruuseen tarvitaan maanomistajan lupa. Niitä ei saa kerätä taimikoista.

Kuusenkerkän ravintotekijöitä (/100 g)
energia (kcal)	34.0
rasva (g)	0.5
hiilihydraatti (g)	0.7
proteiini (g)	3.1
kuitu (g)	7.2
Ca (mg)	16.0
Fe (mg)	0.4
K (mg)	210.0
Mg (mg)	21.0
Na (mg)	0.8
P (mg)	56.0
Se (µg)	10.0
Zn (mg)	1.0
C-vitamiini (mg)	66.7

Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Fineli 2021


Kotitalouskäyttö: 
Ruoanvalmistuksessa käytettäviä kasvinosia ovat nuoret vuosikasvaimet, kerkät. Niissä voi maistaa makeahkon havupihkan vivahteen, maku on kuitenkin mieto. Tuoreet kerkät sopivat mausteeksi tuoresalaattiin ja leivän päälle, keittoihin, muhennoksiin ja laatikoihin sekä hilloihin, siirappiin ja makeisiin. Kerkät sopivat hyvin myös ruokia piristäviksi koristeiksi. Niitä voi pakastaa tai kuivata. Kerkkien lisäksi vanhempia havuja voidaan käyttää teen tavoin ja siman valmistukseen. Ne sopivat myös hierontaan ja kylpyihin. 

Ruokaohjeita kuusenkerkästä

Kaupallinen elintarvikekäyttö: 
Kuusenkerkät sopivat elintarvikekäyttöön. Neulaset, havut ja silmut käyvät ravintolisiin sekä yrttiteeksi, kukat, kävyt, pihka ja hartsi ravintolisinä. 

Huomioitavaa:
Kuusenkerkkä on hyvä C-vitamiinin lähde. Kuusi saattaa aiheuttaa allergisia oireita. Kuusenkerkät eivät sovi, jos on astma tai hinkuyskä. Kerkissä on hartsia, joka aiheuttaa joillekin allergiaa. Käyttöä kannattaa rajoittaa, jos on raskaana tai sairastaa munuaistautia.

Kuusen vuosikarvaimia kutsutaan kerkiksi.